Suomessa tuli voimaan uusi yksityistielaki 1.1 2019. Oliko lain tavoite siirtää kaikki maaseutualueiden tiet tienvarsien asukkaiden hoidettavaksi riippumatta siitä, missä kunnossa ja kenen maalla ne ovat?
Rovaniemellä maaseutualueen tiet ovat, ennen kuntaliitosta 2006, yksityisten tai maalaiskunnan omille mailleen rakentamia. Osa on myös metsäautoteitä, joiden ylläpitäminen ei kuulu kunnille/ kaupungeille.
Suomessa tuli 1993 voimaan kiinteistöverolaki, joka korvasi kaupungeissa katumaksun sekä maaseudulla manttaalimaksun ja harkinnanvaraisen myyntiveron. Selvitettyään verohallinnosta, mitä vero tarkoittaa, tekninen lautakunta esitti kunnanhallitukselle ja -valtuustolle, että kaikki tiet, jotka maalaiskunta on rakentanut/rakennuttanut omistamilleen maille, kunta ottaa ne ylläpidettäväkseen, ja että yksityisten mailleen rakentamia teitä avustetaan rahallisesti.
Käytäntö jatkui maalaiskunnan toimesta vuoteen 2006 ja siitä eteenpäin uuden, perustetun Rovaniemen kaupungin käytäntönä marraskuuhun 2023 asti. Tuolloin kaupunki jätti mitään ilmoittamatta auraamatta osan teistä, jotka ovat kaupungin maalla ja joiden auraus oli hoidettu Rovaniemen maalaiskunnan luoman käytännön mukaisesti.
Onko yksityistielakia tarkoituksellisesti ymmärretty väärin? Käsittääkseni laki ei kiellä toiminnan jatkamista entiseen malliin. Kyllähän noiden teiden kunto olisi selvitettävä ennen kuin ne sysätään tien varren asukkaiden hoidettavaksi?
Maanmittauslaitoksen lausuman mukaan yksityinen tie on tie, joka sijaitsee kokonaisuudessaan yksityisellä maalla. Rovaniemen maalaiskunnan rakentamista teistä kaikki ovat nykyisen kaupungin omistamilla mailla.
Maaseutualueen kiinteistövero kertymä on noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Teiden ylläpitokustannukset ovat 1–1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Onko kohtuutonta, jos veron tuotosta 10 prosenttia käytetään veron perusteiden mukaisesti (yleensä maankäyttöön liittyvät asiat)?