En varmaankaan ole ainoa veronmaksaja, joka ihmettelee verotuksen tason jatkuvaa nousua. Tätä kummastusta lisää sekin, että yhä useammat yhteiskunnan palvelut, lausunnot, anomukset ja lupalaput ovat maksullisia.
Oikeastaan koin herätyksen asiaan, kun seurasin itsenäisyyspäivänä presidentin kättelyjonoa pari tuntia alusta. Siinä oli useampi sata vierasta, joka edusti jotain epämääräistä yhdistystä tai seuraa, joille en löytänyt mitään tehtävää hyvinvointini parantamiseksi. Kuitenkin näille kööreille maksetaan vuosittaista valtionapua kymmenistä tuhansista miljooniin.
Näistä miljoonista päättävät valitsemamme edustajat, mutta uskallan väittää, etteivät he tiedä asioista sen enempää kuin me tavalliset tallaajat. Tehdään kuten ennenkin, niin ei tarvitse perehtyä asiaan.
Yhdellä eläkeläisellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin, joten antaa olla.
Joutessani päätin kysellä kotikaupunkimme Rovaniemen tilanteesta, eli paljonko meillä on ilmaa rahanjaossa. Puhelimen päähän sainkin parin yrittämän jälkeen ystävällisen virkamiehen talousosastolta.
Yksinkertainen kysymys kuului, paljonko ovat Rovaniemen budjettimenot lakimääräisten osalta ja paljonko on harkinnanvaraisia. Lakimääräisiin ei voi vaikuttaa, mutta harkinnanvaraisissa on varmasti monenlaista hömppärahaa. Seuraamalla viisaiden valtuutettujen esityksiä, niin niitähän piisaa ja aina löytyy joku löysäpäinen kannattamaan esitystä. Ole siinä sitten kirstunvartija.
Yllätys oli melkoinen, kun vastaus yksinkertaiseen asiaan oli lyhyesti, että emme tiedä. Toivotin hyvää joulua ja verorikasta tulevaisuutta.