Ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kutsui keskusteluun metsäyhtiöiden edustajat raakkujokien yliajoista aiheutuneiden tuhojen vuoksi. Ohi metsänomistajien ministeri esitti raakkujokivarsien suojelua – kutsumatta tai kuulematta metsänomistajia.
Mietin, eikö ministerin pitäisi kutsua raakkutuhojen vuoksi keskusteluun myös vesivoimayhtiöt, jotta ne rakentaisivat vaelluskaloille ja raakkujen elämälle tarpeelliset kulku-uomat vesivoimalaitosten ohi kalojen luontaisille lisääntymisalueille?
Mietin myös, eikö ministerin pitäisi kutsua metsäyhtiön edustajat keskustelemaan metsäyhtiön Kemijärvelle 16 vuotta sitten jälkeensä jättämän jätealtaan asianmukaisen käsittelyn toteuttamiseksi – joen, järven, veden, ihmisten ja luontoympäristön elämän takia?
Ympäristöministerille osoitetaan eri puolilta maata ja elinkeinoaloja, muun muassa Itä-Lapista, vakavia ja vastattavaksi tarkoitettuja kysymyksiä. Se, miten niihin tartutaan, vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, miten luonnonvarojen käyttöön suhtaudutaan niitä omistavien tai muutoin niistä elävien ihmisten ja elinkeinojen keskuudessa.
Korjaamisen voisi aloittaa vaikka siitä, että Itä-Lapin kuntien johtajat sekä metsäteollisuuden ja vesivoimayhtiöiden edustajat kutsutaan keskustelemaan ministerin kanssa siitä, miten ja missä aikataulussa Kemijoen raakkutuhot ja Kemijärven jäteallas saadaan hoidetuksi ja ympäristövauriot korjatuksi tarjolla olevan uuden tiedon, teknologian ja rahoituksen turvin. On rakentavien ja korjaavien tekojen aika.