Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

“On sitä en­nen­kin jak­set­tu” – Län­si-Poh­jas­sa tehdään enemmän it­se­mur­hia, kuin muualla Suo­mes­sa

Alueella alkaa hanke, jonka yksi tavoite on muun muassa murtaa itsemurhaan liittyviä paikkaansapitämättömiä myyttejä.

Marena Kukkonen ja Harri Sihvola Mieli ry:st vetävät projektia, jonka tavoitteena on ehkäistä itsemurhia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.
Marena Kukkonen ja Harri Sihvola Mieli ry:st vetävät projektia, jonka tavoitteena on ehkäistä itsemurhia Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tehdään enemmän itsemurhia kuin Suomessa keskimäärin. Kouluttaja Harri Sihvola MIELI Suomen Mielenterveys Ry:stä kertoo, että Länsi-Pohjassa itsemurhien ilmaantuvuus on yli 20/100 000, kun se muualla on keskimäärin 15.

Tarkkoja syitä tähän ei voida eritellä. Itsetuhoisuuden voi laukaista jokin pienikin asia, mutta taustalla voi olla kuitenkin paksu kerros kertyneitä ongelmia ja  sietämätöntä henkistä kipua.

– Pitää varoa selkeitä yksinkertaistuksia. Toki itsetuhoisuuteen liittyvät tietyt pohjalinjat: päihteiden, etenkin alkoholin käyttö, hoitamaton masennus ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden ongelmat, Sihvola luettelee.

– Itsemurhissa on ikävä piirre, että ne helposti kontaminoituvat. Eli jos tehdään itsemurha, niin se lisää itsemurhien riskiä lähipiirissä, kertoo projektipäällikkö Marena Kukkonen MIELI ry:stä.

Kukkonen ja Sihvola vetävät Kriisikeskus Turvapoijun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä itsemurhia. Hankkeessa vaikutetaan ihmisten asenteisiin, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan riskiryhmiä.

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia:

Kerro ajatuksistasi jollekin luotettavalle läheiselle ja hae apua (esim MIELI ry:n Kriisipuhelimeen 09 2525 0111)

Vältä alkoholia ja päihteitä, koska ne saattavat pahentaa oloasi.

Tee kodistasi turvallinen poistamalla sellaiset välineet lähettyviltäsi, joilla saatat vahingoittaa itseäsi. Jos kotisi ei ole turvallinen, mieti voisitko mennä jonnekin, missä tunnet olosi turvalliseksi.

Muista, että itsetuhoiset ajatukset ovat lähes aina ohimeneviä. Psyykkinen kipu on todellista, mutta se menee lopulta ohi. Sinusta voi tuntua toivottamalta ja siltä, että itsemurha on ainoa vaihtoehto, mutta todellisuudessa vaihtoehtoja on aina olemassa.

Hätätilanteessa mene lähimpään sairaalapäivystykseen tai soita 112.

Myytti 1: Itsemurhasta ei saa puhua

Hankkeen myötä muun muassa alueen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökuntaa sekä velkaantuneiden parissa työskenteleviä koulutetaan ottamaan asiakkaiden kanssa puheeksi mahdolliset itsetuhoiset ajatukset. Asiasta puhuminen tai kysyminen voi tuntua vaikealta jopa ammattilaiselta.

– Kysytään, että oletko syönyt tai oletko saanut nukuttua, mutta itsetuhoisuuttakin kannattaisi selvittää seulamaisemmin. Jos ihmisellä on paha, niin pitäisi aina kartoittaa myös hänen halunsa kuolla, sanoo Harri Sihvola.

Se, että itsemurhasta puhuminen laukaisisi ihmisessä halun tappaa itsensä, on Sihvosen ja Kukkosen mukaan paikkansapitämätön myytti. Heidän mukaansa suoraan kysyminen on paras tapa lähestyä asiaa.

– Moni meistä on ratkaisukeskeinen. Tärkeää on kuitenkin myös antaa toiselle tilaa, kuunnella ja olla rauhallinen, Sihvonen tähdentää.

Miksi itsetuhoisuudesta puhuminen sitten on niin vaikeaa? Yksi syy löytyy kulttuurista. Siitä ei ole edes kovin kauan aikaa, kun itsemurha oli rikos ja itsemurhan tehnyttä ei haudattu kirkkomaahan.

Asenteiden muuttaminen vie aikaa.

– Emme halua puhua asioista, joita emme ymmärrä. Se, että joku haluaa kuolla, herättää meissä hämmennystä, surua ja pelkoa, pohtii Kukkonen.

Apua tarjolla! Hankkeen myötä Turvapoijuun perustetaan asiakasvastaanotto itsemurhaa yrittäneille sekä ohjataan itsemurhan tehneiden läheisiä kriisiavun ja vertaistuen pariin.


Myytti 2: On sitä ennenkin jaksettu

Puhumattomuuden kulttuuri on kuitenkin murenemassa. Nuorempi sukupolvi ei tunne mielenterveysongelmistaan niin suurta häpeää kuin aikaisemmat. Asioista uskalletaan kertoa, uskalletaan kysyä, uskalletaan jakaa.

Sihvolan ja Kukkosen mukaan toinen sitkeä mielenterveyteen liittyvä myytti on se, että “on sitä ennenkin jaksettu, vaikka on ollut raskasta”.

Mutta kun ei olla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 oman käden kautta kuoli 746, kun taas esimerkiksi vuonna 1977 itsemurhia tehtiin 1210 ja vuonna 1990 1412.

Myytti 3: Hän oli jo päätöksensä tehnyt

Sihvola ja Kukkonen toteavat, ettei itsemurhien ehkäiseminen ei ole ydinfysikkaa, eikä ainoastaan sote-henkilöstön kontolla. Toisen ihmisen mielenterveyden hyväksi voi toimia kuka vain. Tärkeinä portinvartijoina ovat esimerkiksi opettajat, valmentajat tai seurakunnan työntekijät.

Kolmas itsemurhiin liittyvä paikkansapitämätön myytti on se, ettei mitään olisi tehtävissä, kun ihminen on päättänyt kuolla. Psyykkinen kipu menee kuitenkin jossain vaiheessa ohi, joten vaihtoehtoja on aina olemassa.

Mutta mitä tavallinen ihminen sitten voi tehdä, jos hän kuulee toisen ihmisen olevan itsetuhoinen? Esimerkiksi olla läsnä ja kuunnella. Voi auttaa henkilöä puhumaan tuskaisista tunteista, vaikka ne aiheuttaisivat itsessäkin voimakkaita tunteita sekä kannustaa hakemaan ammattiapua.


Avoin luento itsemurhien ehkäisystä 11.10. klo 17.30 (paikka ilmoitetaan myöhemmin).

Tästä on kyse

ITRO-hanke

ITRO-hanke on MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisikeskus Turvapoijun, Surunauha ry:n ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhteinen hanke.

Vuonna 2020 julkaistu itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 toteaa tarpeen järjestelmälliseen itsemurhien ehkäisytyöhön Suomessa.

Ohjelmaan on kirjattu riskiryhmiin liittyvien interventioiden tarve sekä tarve kouluttaa portinvartija-asemassa olevia ammattilaisia ja vaikuttaa itsemurhaan kohdistuviin asenteisiin.

Keskeiset kohderyhmät:

riskiryhmät: Itsemurhaa yrittäneet ja itsemurhan kautta läheisensä menettäneet

ammattilaiset: sote-henkilöstö ja velkaantuneita kohtaavat ammattilaiset, jotka ovat avainryhmiä itsetuhoisten henkilöiden kohtaamisessa, itsetuhoisuuden havaitsemisessa ja puheeksi otossa sekä hoitoon ohjauksessa.

hankealueiden väestö: tiedon lisääminen itsemurhien ehkäisystä ja asenteisiin vaikuttaminen

Sidosryhmien osallistaminen. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on saada hankealueella mukaan alueen kokemusasiantuntijoita eli itsemurhaa yrittäneitä ja itsemurhan tehneiden läheisiä.

Kokemusasiantuntijoita kouluttaa ja välittää hankekumppani Surunauha ry.