”On koko yh­teis­kun­nan etu, että ihmisiä au­te­taan ulos jen­gie­lä­mäs­tä” – Miika Mehmet pääsi irti ri­kol­lis- ja jen­gi­elä­mäs­tä omin avuin ja auttaa nyt työk­seen kal­tai­siaan

Mehmet kertoo omasta irtautumisprosessistaan tämä syksynä julkaistussa Seppo Lampelan kanssa kirjoittamassaan kirjassa Väkivallan perintö.

Arkistokuva.
Arkistokuva.
Kuva: Matti Matikainen

Rikollisesta elämästä irtautuminen voi olla paljon monimutkaisempi prosessi kuin moni osaa edes ajatella. Rikollisjengistä lähtevälle muutos tarkoittaa usein koko elämän uudelleen laittamista, toimeentuloa, kaveriporukkaa ja identiteettiä myöten.

Miika Mehmet kävi tuon läpi vuosia sitten ja vankilasta päästyään päätti alkaa auttaa muita. Hän työskentelee nyt kansalaisjärjestö HelsinkiMission alaisessa Aggredissa, joka auttaa väkivalta- ja jengirikollisuudesta irtautuvia. Aggredi tarjoaa psykososiaalista tukea, mikä käytännössä tarkoittaa, että ihminen tulee kuulluksi ympäristössä, jossa hänen taustansa ymmärretään.

– Käydään avointa dialogia siitä, mitä irtautuminen voi tuoda, mitä ongelmia ja mitkä ovat ne sudenkuopat.

Tarkoitus on tukea ihmistä tämän omassa päätöksessään irtautua rikollisuudesta. Ihmistä ei lähdetä muuttamaan, vaan kyse on Mehmetin mukaan siitä, että tämä löytäisi elämäänsä uusia asioita, joiden myötä rikokseton identiteetti lähtee muotoutumaan.

– Rikolliseen elämään on saattanut kasvaa koko elämänsä, ja nyt sinne jää kaikki. Monella on päällimmäisenä ulkopuolisuus ja näköalattomuus, joita koetetaan työstää omien tavoitteiden asettamisella.

Mehmet kertoo omasta irtautumisprosessistaan tämä syksynä julkaistussa Seppo Lampelan kanssa kirjoittamassaan kirjassa Väkivallan perintö. Kirja kertoo, miten Mehmet päätyi Cannonballiin ja kuinka rikosmaailmasta irtautuminen vei lopulta lähemmäs kymmenen vuotta.

Velat voivat seurataloppuelämän

Mehmet sanoo, että ihmisen oma halu rikoksettomuuteen on tärkeintä.

Kuitenkin vaikka henkinen työ olisi hyvässä vauhdissa, monella velkatilanne vaikeuttaa elämänmuutosta merkittävästi. Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että irtautujalla on sadantuhannen tai jopa satojentuhansien eurojen velat.

– Siinä helposti lyö kaiken läskiksi, kun tuollainen taakka painaa. Jos on sellainen fiilis, ettet ikinä pysty maksamaan sitä ja ulosotto vie kolmanneksen palkasta ja joudut miettimään, miten elätät perheen.

Rikoksista tuomittujen pääsyä velkajärjestelyyn pitäisi Mehmetin mielestä helpottaa. Tällä hetkellä avun piiriin on hänen mukaansa todella vaikea päästä, jos velka on syntynyt rikosten, tai etenkin väkivaltarikosten korvauksista.

– Velka tulee monella seuraamaan lopun ikää, ja siitä on vaikea päästä eroon. Ja et sinä koskaan täysin kiinnity yhteiskuntaan, jos et pääse siitä.

Mehmet sanoo, että muutenkin yhteiskunnan rakenteet voivat vaikeuttaa uuden elämän aloittamista. Velka vaikeuttaa vakuutusten, asunnon ja esimerkiksi puhelinliittymän saamista. Lisäksi työelämään pääsy on monin tavoin vaikeampaa kuin ennen.

– Valitettavasti rakenteet ovat sellaisia. Se kuilu kasvaa, varsinkin modernissa yhteiskunnassa. En tiedä, voiko siitä ketään syyttää, mutta niin maailma tällä hetkellä vain toimii.

”Ei huomaa, millaisessa kuplassa elää”

Mehmetin mukaan väkivalta- ja jengirikollisuudesta irtautuja on yhteiskunnassa melko yksin. Heille voisi olla tarjolla enemmänkin tukea.

– En sano, että ihmisiä pitäisi paapoa, vaan meidän pitäisi ymmärtää, että ne eivät ole jokin erillinen yksikkö tuolla jossain tai että olisi ”hyvät” ja ”pahat” ihmiset. Ympäristö saattaa muokata ihmistä. Sitä ei välttämättä itse huomaa, minkälaisessa kuplassa elää.

Eri palveluihin voitaisiin myös kaivata ymmärrystä aiheesta. Mehmet sanoo törmänneensä esimerkiksi tilanteisiin, jossa terveydenhuollosta apua hakevaa irtautujaa ei uskota, vaan hänen katsotaan kärsivän harhoista tai traumaterapiassa entisen jengiläisen kanssa halutaan puhua koronasta.

Mehmet sanoo, että rikollisuudesta irtautumista pitäisi ajatella paitsi irtautujan itsensä, myös kaikkien muiden etuna.

– Ja kun puhutaan taloudesta niin paljon, niin on se taloudellekin positiivista, että ihminen saadaan takaisin yhteiskuntaan mukaan.