Hallitusohjelmaan on kirjattava omaishoitajien asemaa konkreettisesti parantavia ratkaisuja. Iäkkäille omaishoitajille on tarjottava enemmän vapaahetkiä toimintakykynsä ylläpitoon ja palautumiseen sekä mahdollisuus saada kotiin myös hoitajan ja avustajan apua. Myös työssä käyvien omaishoitajien työnteon on joustettava iäkkään omaisen tarpeiden mukaan.
Yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheisiään arjen askareissa ja toiminnoissa. Heistä noin 350 000 arvioidaan olevan pääasiallisia auttajia, jotka mahdollistavat sen, että autettava voi elää mahdollisimman pitkään ja normaalia elämää omassa kodissaan.
Noin 60 000 autettavaa tarvitsee sitovaa ja vaativaa omaishoitoa. Heidän osaltaan vain noin 50 000:lle on tehty omaishoitajalakiin perustuva omaishoitosopimus. Jos heitä ei olisi, se merkitsisi yhteiskunnalle yli miljardin euron vuosittaisia menoja.
Useimmat omaishoidettavat ovat yli 65-vuotiaita. Samoin ovat useissa tapauksissa myös omaishoitajat. Elinajan kasvaessa vaativan omaishoidon tarve mitä todennäköisimmin kasvaa.
Omaishoitajille on elämäntehtävä ja kunnia-asia, että he voivat auttaa ja hoitaa läheistään mahdollisimman pitkään heille tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta siitä, ettei yhdenkään omaishoitajan kuorma kasva liian suureksi.
Omaishoitajat joutuvat monesti liian lähelle jaksamisensa rajoja, kun rakkaus läheistä kohtaan ja suuri velvollisuuden tunto eivät salli periksi antamista ja luovuttamista. Läheisestä huolehditaan oman terveydenkin kustannuksella, ja helposti lopputuloksena on, että yhteiskunnan hoidettavana on kaksi autettavaa yhden asemesta.
Omaishoitajien työ ja siitä maksettavat korvaukset ovat hyötysuhteeltaan parhaita kunnan ja hyvinvointialueen talouden kannalta verrattuna mihin tahansa muihin hoitomuotoihin. Sitä ei vain huomaa järjestettyjen hoitovapaiden määrästä eikä omaishoidosta maksetuista ansion menetyksistä tai korvauksista. Omaishoitajien tukeminen on heidän vaativassa tehtävässään nostettava ansaitsemalleen tasolle.
Kirjoittaja on Lapin kansallinen senioripiiri ry:n ja Tornion kansalliset seniorit ry:n puheenjohtaja.