Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Arvostelu: Kuvia muis­ti­sai­rau­des­ta

Kolumni

Olkoon joka päivä ala­kult­tuu­ri­päi­vä

Jaakko Laitinen on rovaniemeläinen vapaa taiteilija ja Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti.
Jaakko Laitinen on rovaniemeläinen vapaa taiteilija ja Uusi Rovaniemi -lehden kolumnisti.
Kuva: Jussi Leinonen

Lauantaina juhlittiin maailmanhistorian ensimmäistä kansallista alakulttuuripäivää. Juhlapäivä on Perttu Häkkisen säätiön lanseeraama kunnioitus suomalaiselle alakulttuurille ja sen tekijöille, ja kuten vapun ja äitienpäivän kaltaiset tärkeät merkkipäivät, alakulttuuripäivänkin viesti on tärkeää säilyttää sydämissä myös vuoden muina 364 päivänä. Alakulttuuri pakenee määrittelyjä, ja otsikon alle mahtuukin monenlaista vipeltäjää äkäisestä marginaalihiphopparista maaseudun ITE-taiteilijaan.

Monimuotoisuudesta huolimatta alakulttuureja yhdistävinä elementteinä voidaan erottaa eräänlainen “tee se itse” -henki, instituutioiden ulkopuolisuus ja kaupallisen potentiaalin puute.

Vahvoja henkilöbrändejä ja stadionkonsertteja suosivana aikanamme onkin syytä muistaa muinaisen Cafe Veijon baari -radio-ohjelman viisas slogan: “Totuus on tuolla ulkona. Ja hei, ollaan sitten varovaisia, siellä ulkona!”. Moderni kulttuurikeskustelu keskittyy itse asian sijasta synnyttämään ilmiöitä ja sitten kommentoimaan näitä itselietsomiaan ilmiöitä. On helpompi liidellä kepeästi pintaväreilyn päällä kuin sukeltaa syntyjen syvien äärelle. Taiteesta on tullut uunifetapastamaista selfie-tapettia, missä olennaisempaa on osoittaa muille olleensa paikalla kuin antautua oivalluksille, ärsytyksille ja ihanuuksille. Ilmiöiden, brändien ja instituutioiden arvovallan ulkopuolella operoivat alakulttuurit ovatkin raikas vastavoima kaikelle tälle minäminämekastukselle ja alati raaistuvalle kiihoketaistelulle.

Taiteesta on tullut uunifetapastamaista selfie-tapettia, missä olennaisempaa on osoittaa muille olleensa paikalla kuin antautua oivalluksille, ärsytyksille ja ihanuuksille.

Samaan aikaan, kun ylhäältä annetaan, tuubit pursuavat ja kasvottomat algoritmit sanelevat meille suosituksiaan, itseohjautuvat alakulttuurit kukoistavat varjoissa kulttuurin aluskasvillisuutena ja haastavat todellisuuskäsitystämme. Niiden äärelle pääseminen vaatii kuitenkin tekijän lisäksi myös kokijalta omaehtoista viitseliäisyyttä sekä uskallusta innostua ja pettyä. Jos kunnianarvoisa instituutio, kriitikko tai suuri yleisö ei ole vielä ilmaissut mielipidettään asiasta, joudumme luottamaan omiin makunystyröihimme ja muodostamaan mielipiteen itse.

Alakulttuuripäivä tuli ja meni, mutta antakaamme norsunluutornien pakahtua arvovaltaansa, kansanjoukkojen karkeloida karsinoissaan ja suunnatkaamme itse oudon äärelle.

Valtavirtaviihde joka tapauksessa tuuttaa viestiään aggressiiviseen tapaansa joka tuutista, joten pienten alakulttuuriseikkailujen jälkeen ei tarvitse pelätä työpaikan kahvihuoneessa pudonneensa viihteen kelkasta.