"Olen tot­tu­nut mur­ta­maan la­si­kat­to­ja" – Suomen en­sim­mäi­nen nais­ko­mis­saa­ri­eh­do­kas pääsi ten­tis­sä hel­pol­la, mutta maa­han­muut­to puhutti

Jutta Urpilaiselle on tulossa kansainvälisten kumppanuuksien salkku. Sen painoarvoa on arvuuteltu, sillä vastaavaa tehtävää ei komissiossa ole aiemmin ollut. Urpilainen on itse vakuuttanut olevansa tyytyväinen tarjolla olevaan tehtävään.

Suomen ehdokkaana EU-komissaariksi oleva Jutta Urpilainen pääsi odotetusti melko helpolla parlamentin valiokunnan tentissä Brysselissä tiistaina. Kehitysasioiden valiokunta tenttasi Urpilaista vajaat kolme tuntia useista aiheista, mutta Urpilaisen asemaa tulevana komissaarina ei ainakaan näkyvästi kyseenalaistettu.

Urpilaiselle esitetyssä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin salkussa on vahva Afrikka-painotus. Salkun painoa lisää se, että Afrikan kehityksellä on kytkentä Eurooppaan kohdistuvaan maahanmuuttoon.

Tentin jälkeen Urpilainen tapasi toimittajia lyhyesti. Hän luonnehti tenttiä asiakysymyksiin keskittyneeksi. Kun kysyttiin hankalinta kysymystä, hän sanoi, että konkreettisia lupauksia ei voi vielä oikein antaa, vaikka niitä tivattiin. Hän halusi painottaa tehtävässään muutakin kuin EU:n Afrikka-suhteita.

Myös parlamentaarikkoja kiinnostivat Urpilaisen näkemykset maahanmuutosta. Häneltä haluttiin useampaan kertaan kantaa muun muassa siihen, voitaisiinko kehitysapua antaa vain maille, jotka sitoutuvat maahanmuuton vähentämiseen. Taustalla ovat vuoden 2015 kokemukset.

– Siirtolaisuutta ei voida lopettaa kehitysavun ehdollisuudella. Unionilla on oltava yksi yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jossa kehitysyhteistyö on yksi osa. Se ei kuitenkaan ole ainoa työkalu, Urpilainen määritteli.

Urpilainen muistutti, että EU on jäsenmaineen maailman suurin kehitysavun antaja. Kehitysapua säätelee niin sanottu Cotonoun sopimus, joka sisältää EU:n suhteet 79 maahan. Myös ympäristönäkökulmat pitäisi ottaa EU:n solmimissa sopimuksissa huomioon.

Jutta Urpilaiselta haluttiin tietää hänen näkemyksistään muun muassa maahanmuuttokysymykseen.

Kuva: Benoit BOURGEOIS

Urpilainen korosti naisten aseman parantamista ja nosti itsensä esimerkiksi.

– Olen Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Suomen ensimmäinen naiskomissaariehdokas. Olen siis tottunut murtamaan lasikattoja.

Urpilainen esiintyi vapautuneen oloisesti, mutta brexit-kysymykset tuntuivat tuskastuttavan. Ne Urpilainen koetti kiertää toistamalla EU:n enemmistön virallista näkemystä siitä, että lähtö on Britannian oma päätös. Laajempaan spekulointiin mahdollisen eron seurauksista Urpilainen ei lähtenyt.

Urpilaista kuulevassa kehitysasioiden valiokunnassa ei istu suomalaismeppejä. Valiokuntaa johtaa ruotsalainen kristillisdemokraatti Tomas Tobé. Urpilainen vastasi kysymyksiin englanniksi mutta piti loppupuheenvuoronsa suomeksi.

Taustalla olisi ollut merkitystä talouskomissaarina

Urpilaisen asemaa komissaariehdokkaana helpottaa se, että hänen henkilönsä ei ole ristiriidassa tarjolla olevan tehtävän kanssa. Salkku on uusi, joten siihen ei myöskään ole latautunut merkityksiä aiemmilta vuosilta.

Urpilainen olisi joutunut kovempaan tenttiin, jos hänelle olisi tarjolla esimerkiksi talouskomissaarin salkku. Tällöin Urpilaisen henkilö olisi voinut herättää intohimoja, sillä Urpilainen oli valtiovarainministerinä toimiessaan neuvottelemassa kiisteltyä Kreikan tukipakettia.

Talouskomissaarin tehtävä on kuitenkin menossa Italian Paolo Gentilonille, mitä pidetään puheenjohtaja Ursula von der Leyenin hyvittelynä siitä, että italialaiset viiden tähden liikkeen mepit äänestivät hänen puolestaan tiukaksi menneessä puheenjohtajaäänestyksessä.

Tehtävistä kiistellyin on eurooppalaisen elämäntavan salkku, jota on soviteltu Kreikan Margaritis Schinasille. Muun muassa sosiaalidemokraattien ja keskustaliberaalin Uusi Eurooppa-ryhmän mepit ovat vaatineet salkun nimen muuttamista, koska komissaarille kuuluvat myös maahanmuutto ja rajaturvallisuus.

Esitetty nimi viestii arvostelijoiden mukaan sitä, että nimenomaan maahanmuutto uhkaa eurooppalaista elämäntapaa. Schinas voi saada pitää paikkansa, mutta salkun nimi voi vielä muuttua.

Komissaarinimityksiin vaikuttaminen on parlamentille tärkeää, sillä EU:ssa käydään jatkuvaa kamppailua vallan jakautumisesta.

Unkarin ja Romanian ehdokkaat vaihtoon

Urpilaisen salkku on yksi ulkosuhteisiin liittyvistä salkuista, jotka ovat perinteisesti olleet EU:ssa arvostettuja. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi eli ulkoministeriksi on ehdolla Espanjan Josep Borrell, jonka kanssa Urpilaisen odotetaan tekevän yhteistyötä.

Urpilaisella on hyvä mahdollisuus luoda tehtävästä itsensä näköinen, sillä nykyisessä komissiossa ei ole erillistä kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaa komissaaria. Urpilainen on itse kuvaillut tehtäväänsä niin, että hän toimii osana komission suurinta pääosastoa eli ulkosuhteita. Hallinnonalana se on EU:n budjetissa kolmanneksi suurin.

Jutta Urpilainen ei ole valmis sitomaan EU:n antamaa kehitysapua siihen, miten tehokkaasti kohdemaa pystyy vähentämään sieltä liikkeelle lähtenyttä siirtolaisuutta.

Jos Urpilainen pääsi melko helpolla, osa komissaariehdokkaista ajautui ongelmiin jo ennen kuulemisia. Parlamentin oikeudellinen valiokunta ei hyväksynyt laajentumiskomissaariksi esitetyn Unkarin László Trócsányin ja liikennekomissaariksi ehdolla olevan romanialaisen Rovana Plumbin sidonnaisuusilmoituksia. Valiokunnan mukaan ehdokkaiden henkilökohtaiset intressit olisivat olleet ristiriidassa tehtävän hoitamisen kanssa.

Trócsányin asemaa heikensi myös se, että tämä on toiminut komission kanssa riitoihin ajautuneen Unkarin pääministerin Viktor Orbánin oikeusministerinä. Orbánin haukka olisi ollut myrkkyä komissiolle ja isolle osalle parlamentaarikoista.

Uutistoimisto Reuters kertoi tiistaina, että Unkarin uusi ehdokas on entinen komission virkamies ja EU-suurlähettiläs Oliver Varhelyi. Myös häntä pidetään orbánilaisen linjan edustajana.

Sidonnaisuusselvityksiä on vaadittu myös useilta muilta ehdokkailta. Urpilainen ei ole näiden joukossa.

Näin nimityksissä edetään

Kun kuulemiset on pidetty, parlamentti äänestää ehdokkaiden hyväksymisestä yhtenä ryhmänä, joten mahdolliset muutokset on tehtävä ennen sitä. Lopuksi Eurooppa-neuvosto tekee nimityspäätöksen määräenemmistöllä.

Puheenjohtaja von der Leyen on luvannut huomioida parlamentin näkemyksiä lainsäädäntötyössä aiempaa paremmin. Tätä pidetään hyvittelynä siitä, että kärkiehdokasmenettelyn sivuuttamisesta suivaantunut parlamentti hyväksyi von der Leyenin valinnan.

Jos sukupuolijakauma säilyy von der Leyenin alkuperäisen esityksen mukaisena, uudessa komissiossa olisi 13 naista ja 14 miestä. Se olisi historian tasa-arvoisin komissio.

Edit: Juttua täydennetty kello 13.40 Urpilaisen kommenteilla toimittajille.