Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta.
Kurt Martti Wallenius kuvasi Paitahaminan kalanjalostustehtaan vuonna 1935. Lapin maakuntamuseon kuva-arkisto.
Kirjailija Joni Skiftesvik on kuullut äidiltään paljon tarinoita Petsamosta, tuosta "kauniista maankolkasta, jossa ihmiset tekivät toiveikkaasti töitä".
Suomessa nousi suorastaan Petsamo-kuume, kun Jäämerelle ulottuva itäinen käsivarsi liitettiin Suomeen. Se tapahtui sata vuotta sitten Tarton rauhassa. Petsamo kuului Suomeen vain hiukan yli 20 vuotta, mutta alue ehti herättää runsaasti toiveita ja innostusta.
Sieltä aukesi reitti Jäämerelle kalastusmahdollisuuksineen ja syväsatamineen. Myös kaivosteollisuuden nousu alkoi 1920-luvun alussa. Kun Jäämerentie valmistui 1930-luvulla, alueesta tuli suosittu matkailukohde ja samalla eräänlainen lähtölaukaus Lapin-matkailulle.