Vaalikone: Katso Lapin Kansan vaa­li­ko­nees­ta, kuka eh­dok­kais­ta on lä­him­pä­nä aja­tus­maail­maa­si

Podcast: Miksi nuoret eh­dok­kaat edes kam­pan­joi­vat? Vie­raa­na Eemeli Kajula ja Elina Kuula

Kysely: Oletko kokenut tai to­dis­ta­nut häi­rin­tää ur­hei­lus­sa?

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Lapin Kansa 2 kk 59,90 euroa

Tilaajille

"Olen miet­ti­nyt, min­kä­lai­nen Petsamo olisi, jos se olisi yhä Suo­mes­sa" – Joni Skif­tes­vi­kin mummo etsi onneaan Jää­me­ren ää­rel­tä, mutta monen haaveet kaa­tui­vat

Suomi-neidolla oli kerran kaksi käsivartta. Kun Petsamo liitettiin Suomeen sata vuotta sitten, odotukset olivat korkealla. Kaikkien haaveet eivät toteutuneet. Petsamolaistaustaiset kirjailijat Joni Skiftesvik ja Mauri Paasilinna sekä elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertovat perheestään ja suhteestaan alueeseen.

Pirjo-Liisa Niinimäki
03.10.2020 07:01
Päivitetty: 07.10.2020 10:29
Petsamo
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta.
Suomi sai vuonna 1920 yhteyden Jäämerelle, kun Petsamo liitettiin Suomeen Tarton rauhassa. Aino Halonen kuvasi höyrylaivan valtion laiturissa Liinahamarin satamassa vuonna 1936. Historialliset arkistokuvat ovat Lapin maakuntamuseon kuva-arkistosta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Petsamo Katja Gauriloff Mauri Paasilinna Lappi Joni Skiftesvik Neuvostoliitto