Pääkirjoitus

Ojennan kä­si­var­te­ni ter­vey­den­hoi­ta­jal­le

Kävin ottamassa influenssarokotuksen. Se oli minulle itsestään selvä asia. Käyn myös ottamassa koronarokotteen heti kun se on mahdollista.

Tehtyjen tutkimusten perusteella kaikki eivät halua ottaa koronarokotetta. Helsingin Sanomien kyselyssä vain 56 prosenttia suomalaisista olisi halukkaita ottamaan koronarokotteen. Luku ei tarkoita sitä, että kaikki muut jättäisivät rokotteen ottamatta. Usealla on vielä harkintavaihe päällä.

Syitä rokotteen ottamattomuuteen on useita. Joku ei usko, että rokote estäisi koronaviruksen tarttumisen. Joku toinen taas pelkää, että koronarokote on vaarallinen. Myös uskonnolliset syyt ovat nousseet esiin.

Sikainfluenssaepidemian aikana ihmisiä ryhdyttiin rokottamaan Pandemrix-rokotteella. Sen todettiin aiheuttaneen joillekin ihmisille narkolepsiaa. Narkolepsia on nukahtelusairaus. Sairastuneiden määrä oli pieni. Yleensä influenssarokotteella tulee neurologisia oireita vain yhdelle sataatuhatta rokotettua kohden.

Luku tuntuu vielä pienemmältä, kun sitä vertaa koronaviruksesta tartunnan saaneisiin. Päivätasolla Suomessa puhutaan jo sadoista ihmisistä.

En missään nimessä halua sairastua koronaan. Enkä halua tartuttaa sitä keneenkään muuhunkaan. En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos tartuttaisin koronaviruksen esimerkiksi vanhukseen, joka menehtyisi sairauteen. Jos ei ole kiinnostunut omasta terveydestä, niin kannattaisi ajatella lähimmäisiä. Vastuullisuus on tärkeää.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ovat seisseet etujoukoissa, kun on ollut puhe koronarokotuksista. He aikovat ottaa rokotteen, kun vuoro tulee kohdalle. Myös viisikymmentä muuta tunnettua suomalaista on julkisesti sanonut ottavansa rokotteen. Nämä esimerkit voivat nostaa rokotettavien määrää parempaan suuntaan.

Viestintä on tärkeässä osassa, kun puhutaan rokottamisesta. Se ei saa olla käskyttävää vaan sen pitää tuoda tosiasiat esiin. Sosiaalisessa mediassa liikkuu paljon tietoa koronasta ja rokottamisesta. Somessa nousee usein esiin ne ikävät asiat, jotka voivat liittyä rokottamiseen. Niistäkin asioista pitää voida puhua ja kirjoittaa, mutta faktapohjalta.

Myös hoitoalan ammattilaisilla on tärkeä osa rokoteluotettavuuden lisääjinä.

Korona voi vaikuttaa suomalaisten terveyteen pitkään. Terveysviranomaiset puhuvat laumasuojasta. Laumasuoja tautiin syntyy, kun riittävän suuri määrä ihmisiä on vastustuskykyisiä taudille. Terveydenhoitolaitoksen vasta-ainetutkimuksessa selvisi, että laumasuoja koronaa vastaan voi Suomessa toteutua todennäköisesti vain rokottamalla. Olen varmuudella yksi niistä, joka haluaa avittaa laumasuojan syntymistä.