Nyt se on tut­kit­tu – moni pitää vih­reään ku­lut­ta­mi­seen kan­nus­ta­mis­ta vas­ten­mie­li­se­nä tu­put­ta­mi­se­na

Villivihannessalaatti on taatusti herkullista, mutta sen kaltaisia valintoja ei kannata tutkimuksen mukaan tuputtaa kuluttajille. Tässä esimerkissä makua antavat vuohenputken lehtien porkkanavivahde, voikukanlehtien kirpeys, poimulehdet ja vaahteran kukat. Syötävät orvokit kruunaavat vihreän annoksen.

Kuva: Ilkka Laitinen

"Minä tein tällaisia kestäviä kulutusvalintoja, mutta en todellakaan ole mikään ituhippi", saattoivat tutkimukseen osallistuneet henkilöt todeta kommenteissaan.

Kyseessä on nuoremman tutkijan Tiia-Lotta Pekkasen LUT-yliopistossa tekemä tuore tutkimus. Pekkanen selvitti, missä määrin suomalaisten arkielämässään tekemät kestävän kehityksen kulutusvalinnat perustuvat heidän tietoisiin valintoihinsa.

– Yllättävän moni valinta ei ole tietoinen päätös, tutkija toteaa yliopiston tiedotteessa.

– Julkisessa keskustelussa toistuu usein ajatus siitä, että tie kestävään kehitykseen kulkee tiedon ja valistuksen kautta. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.

Tilanne voi olla jopa päinvastainen. Ylenpalttinen tiedottaminen ja valistaminen saattavat muuttua karhunpalveluksiksi ja kääntyä itseään vastaan. Tutkimuksen mukaan moni esimerkiksi pitää vihreään kulutukseen kannustamista vastenmielisenä tuputtamisena.

– Identifioitumista kestäväksi kuluttajaksi vierastetaan. Siihen halutaan tehdä selvä pesäero.

Joku vain tahtoo elää askeettisesti

Käytännön tutkimuksessa Tiia-Lotta Pekkasen perusteellisessa seurannassa oli kahdeksantoista erilaista tutkittavaa. Tutkija haastatteli heitä ja seurasi sekä tallensi heidän arkisia kulutusvalintojaan.

Kestävää kulutusta saattoi tapahtua ilman, että henkilö edes ymmärsi toimivansa ympäristöystävällisesti.

– Joku saattoi esimerkiksi haluta elää mahdollisimman askeettisesti, mutta ihan omista syistään. Kulutuskritiikki ei ollut vaikuttimena, Pekka toteaa.

Kaikkien pitäisi voida samaistua

Tutkijan mielestä kestävän kuluttajan käsitettä pitää laajentaa sellaiseksi, että kaikki suomalaiset voivat samaistua siihen.

– Pelkkä valistus ei riitä. Kestävän kulutuksen olisi juurruttava yhteiskunnan syvärakenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin saakka, Pekkanen perustelee.

– Sellainen ihminen, joka ei lainkaan miellä itseään kestäväksi kuluttajaksi, todennäköisesti kuitenkin lajittelee ainakin sekajätteen, paperit ja pahvit. Kierrättäminen on muuttunut valinnasta itsestäänselvyydeksi. Sillä tavoin hyvä käytäntö leviää eteenpäin.

LUT-yliopiston kansainvälinen tiedeyhteisö koostuu 6 500 opiskelijasta ja asiantuntijasta. Sen kampukset ovat Lappeenrannassa ja Lahdessa.