Lapin hyvinvointialue (Lapha) on toistuvasti toiminut nurinkurisesti. Se kohdisti säästötoimenpiteet ensimmäiseksi palveluihin, vaikka ne ovat asukkaiden kannalta tärkeimmät. Johtajia ja esihenkilöitä ei ole vähennetty, eikä organisaatiota kevennetty juuri lainkaan. Palvelualueille tulee antaa toimivaltaa.
Henkilöstön yt sisälsi tavoitteen noin 250 työntekijän vähentämiseksi. Se koski lähinnä hallintoa, johtajia, esihenkilöitä, asiantuntijoita ja tukipalveluita. Lopputulos oli nolla. Hoitajia ja lääkäreitä ei tietysti ollut tarkoitustakaan vähentää.
Palvelurakennetta muutettaessa erityisesti hoitajille on osoitettu siirtoa uuteen työpisteeseen eri yksikköihin ja kuntien alueille, ympäri Lappia. Vaihtoehtona on tarjottu irtisanomista, vaikka hoitajista on pulaa.
Aluehallituksen tehtävä on ottaa kantaa valtuuston päätösten lainmukaisuudesta ja täytäntöönpanosta. Säästöpäätösten osalta hallitus jätti täytäntöönpanon pöydälle – tavanmukaisesti äänestyksen jälkeen. Vähemmistöön jääneet esittivät säästöpäätösten palauttamisen valtuustolle päätösten lainvastaisuuksien ja virheellisyyksien takia. Viranomaisen toiminnan tulee perustua lakiin.
Pöydälle jättämisestä huolimatta aluehallituksen seuraavaan kokoukseen tuotiin säästöpäätösten täytäntöönpanoesitykset – sisältäen yksiköiden lakkautuksen mm. Sodankylässä ja Enontekiöllä siitä huolimatta, että valtuusto oli edellyttänyt palveluverkon muutosten erikseen tuomista valtuustolle. Lisäksi tiedossa olivat jo tuolloin valitukset hallinto-oikeuteen. Päätöksiä ei saa panna täytäntöön, jos se tekee valitukset hyödyttömiksi.
Hallintosäännön toimivalta-asiat ovat epäselviä ja tulkinnanvaraisia. Jos aluevaltuusto ei ole delegoinut toimivaltaa alemmas, päätökset tulee tehdä valtuustossa. Palveluverkkomuutoksia yritetään silti kiireellä tuoda hallituksen päätettäväksi ja täytäntöön pantavaksi. Hallintosäännön selkeyttämistä on hallituksessa yritetty edistää, mutta äänestyksen jälkeen se siirtyi syksyyn eli tehdään kiireellä. Tämä ei ole hyvä hallintotapa.
Säästöjä edellytetään tehtävän siksi, että saadaan ministeriöstä lupa ottaa lainaa investointeihin. Korot leikkaavat vuosikatetta, mikä pienentää lainanottovaltuutta. Poistot kasvattavat alijäämää. Investoinnit ovat keskittyneet valtaosin LKS:aan ja Rovaniemelle. Säästöt kohdistuvat ympäri maakuntaa.
Peruspalvelut kärsivät, vaikka tavoite oli päinvastainen. Mitä enemmän investointeja, sitä enemmän säästöjä – nurinkurinen ikiliikkuja on keksitty. Joka vuosi olisi leikattava merkittävä osuus budjetista. Tällä tyylillä jäljelle jää vain LKS ja Ivalon päivystys. Hevonen oppi olemaan syömättä juuri ennen kuin kuoli.
Investointeja tulee tehdä vain pakottavissa tilanteissa ja maltilla. Hyvin toimivien yksiköiden ja käytäntöjen lakkauttamisissa ei tule säästöjä. Kiirehtivän jalka astuu harhaan. Joku roti on oltava!