Nuoret voidaan kohdata yhteiskunnallisen aktivismin kentällä hyvin monella tapaa. Tästä torniolaisella Erika Alalantelalla 21, on omakohtaista kokemusta. Hän toimii rauhantyöaktiivina Meri-Lapin Sumudissa, joka on osa Palestiinan solidaarisuusliikettä. Liikkeessä hän aktivoitui vuoden 2023 lopulla Hamasin hyökättyä Israeliin.
– Ihmiset ovat suhtautuneet minuun positiivisesti ja olleet vastaanottavaisia sekä valmiita mentoroimaan toiminnassa, hän kuvaa.
– On myöskin ollut kohtaamisia, joissa minua ei ole otettu tosissaan. Olen kuullut sitä, että koska olen nuori, en voisi olla tarpeeksi perillä historiasta muodostaakseni omaa mielipidettä, Alalantela kertoo.
Tästä huolimatta Alalantelan viesti on tulevaisuuteenkatsova: hän kannustaa ihmisiä ottamaan tietoa ja osallistumaan.
Nuoret rauhantyön kentällä
Viime viikolla 16.–22.9. vietettiin YK:n Nuorten rauhanviikkoa, jonka tarkoituksena on tuoda rauhantyö lähemmäksi nuoria. Viikon takana on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2250: nuoret, rauha ja turvallisuus.
Alalantelalle Hamasin hyökkäys Israeliin vuoden 2023 lopulla toimi käänteentekevänä tapahtumana.
– Lokakuun tapahtumat avasivat silmäni ja motivoivat minua lähtemään mukaan rauhantyöhön ja aktivismiin. Aloin etsiä tietoa ja ymmärtää paremmin Israelin ja Palestiinan välistä historiaa, Israelin toteuttamaa sortoa, kolonialismia ja nyt kansanmurhaa, Alalantela kertoo.
Sodan ja rauhan kysymykset tärkeiksi kokee myöskin Lyseonpuiston lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori sekä Lapin rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtaja Salomo Juupaluoma.
– Historian opettajana olen käsitellyt sodan ja rauhan kysymyksiä lähes neljän vuosikymmenen ajan ja koen, että haluan omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että Suomi, Eurooppa ja maailma olisi rauhanomaisempi paikka.
YK:n nuorten rauhanviikon perimmäisenä ajatuksena on se, ettei kestävä rauha synny ilman nuoria. Näin ajattelee myöskin Juupaluoma.
– Nuoret ovat ennakkoluulottomia, nuorilla ei ole luutuneita asenteita. Nuoret kehittelevät luovasti uusia toimintatapoja ja verkostoituvat.
Alalantela korostaa Juupaluoman tavoin nuorten ennakkoluulottomuutta.
– Tietyt toimintatavat eivät ole vielä juurtuneet itselleni ja olen avoin kaikelle, hän toteaa.
Toimintaa, keskustelua ja kritiikkiä
Alalantelalle rauhantyö on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden vaatimista ja vallitsevan tilanteen kriittistä tarkastelua.
– Tärkeä osa koko rauhantyötä on muiden ihmisten kanssa keskusteleminen, hän toteaa.
Sumudissa Alalantela on ollut mukana järjestämässä mielenosoituksia ja tiedonjakotilaisuuksia. Hänen mukaansa tällä hetkellä keskeisintä on palestiinalaisten ihmisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien tukeminen.
Juupaluomalle rauhantyö merkitsee paljolti samaa: oikeudenmukaisuuden vaatimista. Tällä hetkellä se on hänelle toimintaa, kirjoittamista ja osallistumista mielenosoituksiin tulitauon ja aselevon puolesta niin Ukrainassa kuin Gazassa.
Juupaluoma näkee rauhantyön kuitenkin laajempana kokonaisuutena kuin vain sodan vastustamisena. Hänelle se on syvempää yhteiskunnallisen sunnaan muuttamista.
– Rauhantila ei tarkoita vain ristiriitojen poissaoloa, vaan oikeudenmukaisuuden läsnäoloa, Juupaluoma toteaa Martin Luther Kingiä lainaten.
– Mikä voisi olla yhteiskunnallisesti arvokkaampaa kuin toiminta rauhan ja väkivallattomien toimintakeinojen puolesta? hän lisää.
Globaali konfliktien lisääntyminen on voimistanut militarisoitumista. Ilmiöllä tarkoitetaan sotilaallisten arvojen ja asevaraisen turvallisuuspolitiikan merkityksen kasvua yhteiskunnassa.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan muodosti militarisoitumisen yhden merkittävän virstanpylvään, sanoo Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden lehtori Karim Miche.
–Ilmiö on kansainvälinen. Meidän puheemme ja media on militarisoitunut, Miche toteaa.
Ennen Lapin yliopistoon siirtymistä Miche työskenteli yli kymmenen vuoden ajan Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa. Hän on uransa aikana todistanut sodan luonteessa tapahtuneen muutoksen.
– Sodan ja rauhan rajasta on tullut häilyvä. Konfliktit ikään kuin eskaloituvat huomaamatta vähitellen, hän toteaa.
Kehityssuuntaan vaikuttaa Michen mukaan muun muassa teknologian kehitys. Sen myötä aseet robotisoituvat ja sillä on uhkansa, hän toteaa.
–Teknologian kehitys siirtää päätöksentekoa väkivaltaan ryhtymisestä ihmisiltä koneille. Tähän liittyy monia riskejä tulevaisuudessa.
Militarisoituminen muokkaa myös rauhantyötä. Michen mukaan Suomi on pyrkinyt profiloitumaan rauhanrakentajana ja konfliktinratkaisun suurvaltana.
– Suomi toimii esimerkiksi YK:n rauhanturvarankenteissa ja tukee eri maiden turvallisuussektoreita eri tavoin. Siellä Suomi on tehnyt arvokasta työtä esimerkiksi nuorten ja naisten aseman parantamiseksi.
Muutoksen tuulia on kuitenkin ilmassa. Miche kertoo, että suurvalloilla ja sotilaallisella liittoutumisella on keskeinen vaikutus Suomen toimijuuteen sodan ja rauhan kysymyksissä tänä päivänä.
– Suomen lähentyneet suhteet esimerkiksi Yhdysvaltoihin on kaventanut liikkumatilaamme rauhanprosesseissa. Nato-jäsenyydellä ja DCA-sopimuksella on myös vaikutuksensa Suomen rooliin rauhanvälittäjänä.
