Noin joka neljäs toimeentulotukihakemus hylätään vuosittain. Hylkäysten osuus on pysynyt pitkään suurin piirtein samana, kertoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen.
Viime vuonna hylkäyksiä oli yhteensä 317 000, eli 22 prosenttia kaikista ratkaisuista. Lähivuosina hylkäysten osuus on vaihdellut 22 ja 29 prosentin välillä.
Hylätyissä toimeentulotukihakemuksissa korostuvat Valkosen mukaan kaksi syytä. Joko hakijan omat tai hänen puolisonsa tulot ovat liian suuret, tai hakija ei ole toimittanut Kelan pyytämiä lisäselvityksiä ajoissa.
– Aika usein lisäselvityksistä puuttuu tiliotteita, eli asiakas on saattanut toimittaa käyttötilinsä tiliotteen, mutta myös esimerkiksi sijoitus- ja pelitileistä pitäisi toimittaa tiliotteet, sillä toimeentulotukeen vaikuttavat kaikki tulot ja varat, Valkonen kuvailee.
Osa asiakkaista saa ensin hylkäävän päätöksen, mutta Kelan ratkaisu saattaa muuttua myönteiseksi esimerkiksi sähkölaskun toimittamisen myötä. Osa asiakkaista on myös hakenut toimeentulotukea kuukausittain, joten ratkaisujen kokonaismäärä on suuri.
Valkonen suosittelee toimeentulotuen hakijoita selvittämään oikeuttaan tukeen etukäteen Kelan sivuilla olevalla toimeentulotukilaskurilla.
Uusi laki voi vähentää hakemusten määrää
Merkittävä määrä hylätyistä toimeentulotukihakemuksista on ollut vuosittain täydentävää toimeentulotukea varten haettuja ratkaisuja. Näissä hakijoissa on Valkosen mukaan esimerkiksi eläkeläisiä.
– Moni eläkeläinen ei eläkkeen määränsä vuoksi ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, mutta hakee täydentävää toimeentulotukea esimerkiksi ateriamaksuun.
Jotta hakija voi saada täydentävää toimeentulotukea hyvinvointialueelta, hänen pitää ensin hakea toimeentulotukea Kelalta. Täydentävää toimeentulotukea voi saada, vaikka saisi ensin Kelalta kielteisen toimeentulotukipäätöksen.
Helmikuun alussa voimaan astuvan lain myötä Kela voi tehdä hylkäävän toimeentulotukipäätöksen enintään 12 kuukaudeksi kerrallaan. Aiemmin hakijat ovat joutuneet hakemaan Kelalta hylkäävän toimeentulotukipäätöksen joka kuukausi uudestaan hakiessaan täydentävää toimeentulotukea.
Lakimuutoksen jälkeen täydentävää toimeentulotukea hakevat asiakkaat, joiden tuloissa ei ole tapahtumassa muutoksia, voivat hakea perustoimeentulotuen hylkäävän päätöksen pidemmälle ajalle kerrallaan.
– Tämä helpottaisi heidän omaa asiointiaan ja totta kai myös Kelan työmäärää, sillä näiden hylkyjen määrät ovat vuosittain isoja.
Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi aterioihin, lasten harrastusmaksuihin, pitkäaikaissairauden kuluihin sekä erilaisiin yllättäviin menoihin, kuten pesukoneen hankintaan.
Omistusasujien tarve tuelle on voinut kasvaa
Harvinaisempi toimeentulotuen hylkäämiseen johtava syy on se, että tukea haetaan ulkomailla syntyneisiin kustannuksiin.
– Toimeentulotuessa huomioidaan ainoastaan Suomessa syntyneitä kustannuksia, Valkonen huomauttaa.
Valkonen ei osaa kertoa tarkemmin muista hylkäämisperusteista, sillä ne kirjautuvat Kelan tilastoinnissa muu peruste -syyn alle.
Vuoden 2025 alusta asti Kelan yleistä asumistukea ei ole enää saanut omistusasuntoihin, mikä on voinut lisätä omistusasunnossa asuvien tarvetta toimeentulotuelle. Asumismenoille on toimeentulotuessa kuntakohtaiset rajat, jotka valtioneuvosto säätää vuosittain.
Toimeentulotukea hakevissa korostuvat 25–64-vuotiaat, ja suurin osa heistä saa myönteisen päätöksen. Tässä ikäluokassa toimeentulotukea haki viime vuonna noin 250 000 suomalaista.
Sen sijaan yli 65-vuotiaita hakijoita oli viime vuonna noin 26 500, ja heistä yli 20 000 sai kielteisen päätöksen.
– Tämä osoittaa hyvin sen, kuinka suuri osa heistä hakee Kelalta toimeentulotukea vain saadakseen hyvinvointialueelta täydentävää toimeentulotukea, kertoo Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen.
Kaiken kaikkiaan toimeentulotukea haki viime vuonna noin 459 000 suomalaista, osa heistä useamman kerran.
Kela tiedotti aiemmin tammikuussa, että viime vuoden aikana perustoimeentulotukea sai noin 257 000 kotitaloutta. Saajien määrä kasvoi noin 7 300 kotitaloudella edeltävästä vuodesta. Kaikkiaan perustoimeentulotukea maksettiin yli miljardi euroa – 173 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna.