Neu­vot­te­lut el­vy­tys­pa­ke­tis­ta jat­ku­vat Brys­se­lis­sä – nyt pöy­däs­sä on eh­do­tus, jonka toi­vo­taan kel­paa­van niu­kal­le ne­li­kol­le

Neuvottelut elvytyspaketista päättyivät 13 tunnin kokouksen jälkeen perjantaina umpikujaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toi lauantaina pöytään uuden esityksen, jossa lainojen osuutta tukipaketissa on nostettu. Ehdotus sisältää myös Hollannin vaatiman "hätäjarrun".

Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas), Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Alankomaiden pääministeri Mark Rutte keskustelivat perjantaina Brysselissä. Neuvottelut EU:n koronapaketista jatkuvat tänään.
Saksan liittokansleri Angela Merkel (vas), Italian pääministeri Giuseppe Conte ja Alankomaiden pääministeri Mark Rutte keskustelivat perjantaina Brysselissä. Neuvottelut EU:n koronapaketista jatkuvat tänään.
Kuva: STEPHANIE LECOCQ / POOL

Neuvottelut EU:n koronaelvytyspaketista ja vuosien 2021–2027 budjetista jatkuvat huippukokouksessa Brysselissä toista päivää.

Ennen varsinaisen kokouksen alkamista puolilta päivin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel keskusteli eri osapuolten kanssa kompromissiratkaisusta. 13 tuntia kestäneet neuvottelut tyssäsivät perjantaina umpikujaan, kun Hollannin pääministeri Mark Rutte torppasi yölliset kompromissiehdotukset.

Pohjoisten EU-maiden ja erityisesti niin kutsutun niukan nelikon eli Hollannin, Tanskan, Itävallan ja Ruotsin huolien lievittämiseksi uudessa ehdotuksessa suorien tukien osuus 750 miljardin euron elvytyspaketista on laskettu 500 miljardista 450 miljardiin.

Myös Suomi on kannattanut tukien ehdollisuutta.

Tämän ja nyt suunnitellun tukien maksamisen "hätäjarrun" toivotaan miellyttävän pohjoisen Euroopan maita, jotka vaativat ehdollisuutta koronatukiin ja pitävät parhaana ratkaisua, jossa pahiten koronapandemiasta kärsineet maat rahoittaisivat elpymisensä lainalla.

Hätäjarrussa on kyse EU:n jäsenvaltion mahdollisuudesta estää elvytystukien maksu, mikäli tukea hakeva maa ei ole täyttänyt elvytyspakettiin kirjatun talouden uudistamisen ehtoja. Veto-oikeutta on vaatinut etunenässä Hollanti.

Nimettömänä pysytellyt hollantilaisdiplomaatti kommentoi Reutersille, että "uusi esitys on vakava askel oikeaan suuntaan". 

– Loppujen lopuksi kyseessä on paketti, jossa on vielä monta asiaa selvitettävänä. Mutta tukien hallinnointiin liittyvät Michelin antamat ehdotukset on vakava askel oikeaan suuntaan. Monet ongelmakohdat ja se, saavutammeko maalin riippuvat seuraavista 24 tunnista, diplomaatti sanoi.

Uusi ehdotus myös lisäisi jäsenmaksuhyvityksiä Itävallalle, Tanskalle ja Ruotsille.

Neuvotteluissa pöydällä myös oikeusvaltioperiaate

Neuvotteluissa on myös päätettävä vuosien 2021–27 tarkka budjetti, kuinka pitkälle elvytystukia voidaan käyttää vipuvartena jäsenmaiden talousuudistuksille tai voidaanko tukien ehdoksi asettaa oikeusvaltioperiaatteiden toteutuminen.

Unkarin pääministeri Viktor Orban, jota kritisoidaan lehdistönvapauden, tieteen ja kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisesta, on uhannut torjua koko elvytyspaketin, mikäli siihen sisällytetään ehto demokraattisten standardien täyttämisestä.

Oikeusvaltioperiaate on Suomelle yksi keskeisistä elvytyspakettiin liittyvistä kysymyksistä.

Juttua päivitetty 18.7.2020 kello 14.41: lisätty hollantilaisdiplomaatin kommentit ja budjetin oikeisvaltioperiaatekysymys.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä