”Ihmiselämällä ei ole juurikaan arvoa. Tehokkain pelotevaikutus saadaan suurimmalla mahdollisella ankaruudella”. Natsiaate pähkinänkuoressa, mutta kuka sanoi? Väärin arvattu. Ei Putin, vaan Natsi-Saksan yleisesikuntapäällikkö, kenraali Wilhelm Keitel Nȕrnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä 1945.
Odessan pormestari, entinen neuvostosotilas Gennadi Truhanov totesi äsken: ”Tämä on murhanhimoinen miehityssota rangaistustarkoituksessa, jossa on nähtävillä kaikki natsismin merkit”. Venäjän armeijan julman sotatavan juuret ulottuvat 1939–40 tapahtumiin. Ne on aktiivisesti häivytetty venäläisten kollektiivisesta muistista.
Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentropp-sopimukseksi kutsutun hyökkäämättömyyssopimuksen ja jakoivat salaisessa lisäpöytäkirjassa Itä-Euroopan etupiireihinsä. Aseveljet panivat sopimuksen ripeästi toimeksi Puolassa. Stalin kaappasi maan itäosan sovitusti pian sen jälkeen, kun Hitlerin panssarit rynnistivät Puolaan lännestä 1.9.1939. Aseveljet pitivät yhteisen Voitonpäivän paraatin 22.9.1939 Brestissa. Hakaristilippu ja punalippu liehuivat rintarinnan ja aseveljet vannoivat Saksan ja Neuvostoliiton kansojen ikuista ystävyyttä uudella ”Rauhan Rajalla”.