Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Lapin Kansan kalakilpailu: Suuria ahvenia ja hurjia har­juk­sia

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Na­to-mai­den puo­lus­tus­mi­nis­te­rit ko­koon­tu­vat – ko­kouk­sen alla tuli huo­les­tut­ta­via tietoja tu­hois­ta Suomen ja Viron vä­li­ses­sä inf­ra­struk­tuu­ris­sa

Presidentinkanslia kertoi tiistaina, että Suomen ja Viron välinen kaasuputki ja tietoliikennekaapeli ovat todennäköisesti vaurioituneet ulkopuolisen toiminnan seurauksena.

Bryssel
Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-kaasuputki vaurioitui. Kuva asennustöistä Inkoosta vuodelta 2019.
Suomen ja Viron välillä kulkeva Balticconnector-kaasuputki vaurioitui. Kuva asennustöistä Inkoosta vuodelta 2019.
Kuva: Joel Maisalmi

Nato-maiden puolustusministerit ovat koolla Brysselissä keskiviikkona ja torstaina kireässä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Suomessa presidentinkanslia kertoi tiistaina huolestuttavia tietoja siitä, että kaasuputki ja tietoliikennekaapeli Suomen ja Viron välillä ovat vaurioituneet todennäköisesti ulkopuolisen toiminnan seurauksena. Presidentti Sauli Niinistö keskusteli asiasta tiistaina Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa, ja Nato on lupautunut auttamaan tutkimuksissa.

Vuoto Balticconnector-kaasuputkessa havaittiin viikonloppuna. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan alustava arvio on, että kaasuputki ei ole voinut vaurioitua tavanomaisen käytön tai paineenvaihtelun takia.

Poliittinen johto ei ole toistaiseksi puhunut julkisuuteen sabotaasista, joka viittaa sanana vahingontekoon tahallisena poliittisena tai sotilaallisena voimakeinona. Samaan aikaan KRP:n rikosylitarkastajan Timo Kilpeläisen arvion mukaan vahinko ei ole ollut "ihan tavallisen ihmisen teko".

Suomea Naton päämajassa Brysselissä edustaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, jonka kustannukset ovat kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. EU-komissio on tukenut hanketta 187,5 miljoonalla.
Balticconnector on Suomen ja Viron yhdistävä kaasuputki, jonka kustannukset ovat kaikkiaan 250 miljoonaa euroa. EU-komissio on tukenut hanketta 187,5 miljoonalla.

Lähi-idässä roihahti

Huolestuttavat signaalit Suomenlahdelta saapuivat samoihin aikoihin, kun Lähi-idässä on roihahtanut vakavasti. Viikonloppuna äärijärjestö Hamas iski verisesti Israeliin, mihin Israel puolestaan on vastannut ilmaiskuilla yli kahden miljoonan palestiinalaisen asuttamaan Gazaan.

Tätäkään viikonlopun tapahtumaa ei luonnollisesti alkujaan kaavailtu puolustusministerien kokouksen keskusteluihin, mutta sen odotetaan kuitenkin nousevan esille.

Huolia etenkin Yhdysvaltojen tuen jatkumisesta Ukrainalle on esiintynyt julkisuudessa jo ennen Lähi-idän tuoreita tapahtumia.

Yhdysvaltojen Nato-suurlähettiläs Julianne Smith vakuutteli kuitenkin tiistaina kokouksen alla medialle, että Yhdysvallat ei ennakoi haasteita asiaan liittyen. Maan pitäisi pystyä hoitamaan sekä pitkäaikainen sitoutumisensa Israelin turvallisuuteen että tukemaan Ukrainaa, hän katsoi.

Puolustusministerien kokouksessa on määrä käsitellä Vilnan heinäkuisen huippukokouksen pelotteeseen ja puolustukseen liittyvien päätösten toimeenpanoa ja Naton operaatioita Irakissa ja Kosovossa, minkä lisäksi on kokoontumassa Nato–Ukraina-neuvosto. Niin ikään Brysselissä kokoontuu Ukraina-apua koordinoiva yli 50 maan ryhmä.

Ukrainan kannalta kokouksesta on jälleen kerran tärkeää saada riittävän vahva viesti siitä, että tuki jatkuu talven lähestyessä. Ukrainan puolustusministerin Rustem Umerovin on määrä osallistua kokoukseen.

Ruotsin jäsenyys yhä jumissa

Kestoteemaksi Nato-kokouksissa on jo tullut muiden maiden luoma paine sille, että Turkki ja Unkari ratifioisivat viimein Ruotsin Nato-jäsenyyden. Sitä on luvassa tälläkin kertaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan väläytteli jo Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa vihreää valoa Ruotsille, mutta sittemmin tilanne on vaikuttanut taas kerran mutkistuneen.

Mitään positiivisia signaaleja solmun pikaisesta aukeamisesta tavalla tai toisella ei ole tullut ennen puolustusministerien kokousta. Turkki on muun muassa kytkenyt Yhdysvalloista haluamansa F-16-hävittäjät avoimesti ratifiointiin, mutta Yhdysvaltojen taipuminen hävittäjätoimituksiin ennen Ruotsin jäsenyyden ratifioimista tuskin on poliittista realismia.

Yhdysvaltojen Nato-suurlähettiläs Smith sanoi puhuessaan medialle kokouksen alla, että Ruotsin jäsenyys on Ruotsin itsensä lisäksi tärkeä koko liittokunnan turvallisuudelle.

– Tämä on meidän kaikkien asia, hän sanoi.