Muun muassa Kemin kaupunginteatterin tilaongelmat, jalkapalloillijoiden harjoitteluolosuhteet, matkailu sekä erityisliikunta puhuttivat Kemin kaupunginjohtajan aamukahvitilaisuudessa.
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen aikoo järjestää kaupunkilaisten avoimia keskustelutilaisuuksia säännöllisesti ainakin pari kertaa vuodessa.
Viime viikon torstaina Ruotsalainen piti ensimmäisen tilaisuutensa, joka alkoi pitkillä kalvosulkeisilla.
Ruotsalainen muun muassa esitteli, miten Kemin talous on päätynyt siihen jamaan kuin se on nyt.
– Olemme kuluttaneet enemmän kuin meillä on tuloja. Toisina vuosina näitä ollaan pystytty paikkaamaan yhtiöittämisillä ja veroprosentin korottamisilla. Nekään eivät enää riitä, ja Kemin talous on jatkuvasti alijäämäinen. Näinhän tämä ei voi jatkua, Ruotsalainen sanoi.
Ruotsalainen vakuutti kuitenkin, että tunnelin päässä näkyy valo.
– Tällä valtuustokaudella Kemissä on tehty päätös historian suurimmasta talouden 4,7 miljoonan suuruisesta tasapainotuksesta, jota ollaan koko ajan toimeenpanemassa. Aika vähän on mediassakin ollut puhetta siitä, että talouden tasapainotus sisältää erittäin merkittävän 160 henkilötyövuoden vähentymisen.
Valtion pussista
Merkittävänä asiana Ruotsalainen piti myös sitä, että Metsä Fibren tehtaaseen vaikuttavia infrastruktuurin investointeja saatiin maksettua valtion pussista.
– Olemme tehneet paljon töitä luottamushenkilöiden ja kansanedustajien kanssa, ja Kemin kaupugille jäi maksettavaksi Sahasaarenkadusta 1,5 miljoonaa. Sataman syventämiseen saatiin rahoitusta EU:lta, joten meille maksettavaksi jäi 16 miljoonaa euroa.
Veitsiluodon tehtaan lakkauttaminen oli suuri isku Kemille.
Kaupunginjohtaja kertoi kuitenkin kaupunkilaisille, että alueen tarjoamat mahdollisuudet ovat herättäneet kiinnostusta.
– Kaupunki osti takaisin myös Kaidin tontin Ajoksesta. Se on erittäin kiinnostava tontti. Työ yritysten saamiseksi on kuitenkin pitkäjänteistä: 10 kiinnostuneesta yrityksestä vain yksi toteutuu.
Kaupunkilaiset kyselivät kaupunginjohtajalta muun muassa matkailun kehittämisestä Kemissä. Lumilinnan aluetta karavaanarialueineen toivottiin parannettavan.
– Kemin matkailussa on kaupungin yhtiöistä kenties eniten tuloutuspotentiaalia, ja matkailu on aivan lapsenkengissä meillä vielä., Ruotsalainen sanoi.
Hän kertoo, että Lumilinnan seutua karavaanarialueineen aiotaan kehittää muun muassa siten, että veneille osoitetaan talvisäilytyspaikka jostain muualta.
Teatteri kiinnosti
Teatterin tila-asia kiinnosti myös.
– Miksei kaupunki järjestä teatterille tiloja? Mihin teatteri laittaa vuoden vaihteessa tarpeistonsa ja puvustonsa? Kaatopaikalleko, yleisöstä kysyttiin.
– Teatteri siirtyy vuoden vaihteessa Meri-Lapin teatteriyhdistykselle, joka toimintaa toteuttaa.
Ruotsalainen kertoi, että kaupunki tukee yhdistystä 370 000 eurolla ja valtionosuuksia yhdistys tulee saamaan 700 000 euroa.
– Se tekee miljoona euroa. Voisi kuvitella, että tuollaisella tulonmuodostuksella jo jotain saa, Ruotsalainen toteaa.
– Tämä kyllä kuvastaa, ettei kaupunginjohtaja ymmärrä teattereiden tulonmuodostuksesta yhtään mitään, yleisöstä kommentoitiin.
Yleisöstä ihmeteltiin myös sitä, miksi Kemin kaupunki järjestää työntekijöille pikkujoulut vaikka vasta on ollut yt-neuvottelut.
– Kyllä ikävienkien asioiden keskellä pitää olla jotain iloa, kaupunginjohtaja tähdensi.
Yksi yleisökysymys koski kemiläisten jalkapalloilijoiden tilannetta. Talviharjoituspaikkoja ei ole, eikä myöskään sarjapeleihin soveltuvaa tekonurmea.
– Tornio on mennyt edelle, yleisöstä todettiin.
– Torniolla on parempi taloudellinen tilanne, muistutti Ruotsalainen.
