Nä­kö­kul­ma: TEM esittää riis­to­ta­lou­den hil­lit­se­mi­seen ran­gais­tus­mak­sua, mutta ri­kos­hyö­ty jää yhä ih­mis­kaup­piail­le

Työ- ja elinkeinoministeri TEM julkaisi maahanmuuttopoliittisen toimenpidepaketin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön hillitsemiseksi. TEMin ehdotukset ovat ryhtiliike oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Helsinki
Rebekka Härkönen.
Rebekka Härkönen.
Kuva: Joel Maisalmi

Ulkomaista työvoimaa riistäville työnantajille pitäisi määrätä rangaistusmaksu, esittää työ- ja elinkeinoministeriö TEM. Kyseessä olisi niin kutsuttu hallinnollinen seuraamus.

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on osa harmaata taloutta ja sillä tavoitellaan merkittävää taloudellista hyötyä.

– Oikeampi termi tälle on riistotalous, painotti työministeri Tuula Haatainen (sd.) torstaina, kun TEM julkisti toimenpidepakettinsa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön hillitsemiseksi.

Nykyisellään lainsäädäntö ja käytännöt jopa edesauttavat riiston jatkumista. TEM aikoo panna stopin tälle lisäämällä viranomaisten välistä tiedonkulkua ja helpottamalla epäoikeudenmukaisuuteen puuttumista.

Tällä hetkellä taloudellisen seuraamuksen riski työntekijöistä laittomasti hyötyvälle työnantajalle on olematon. Viranomaiset voivat lähinnä ohjeistaa työnantajaa toimimaan työmarkkinapelisääntöjen mukaan.

Suunnitellun rangaistusmaksun suuruusluokkaa TEM ei vielä kertonut, mutta selvää on, että vain riittävän iso seuraamus hillitsee riistäjää.

Kohteeksi uhrin sijaan työnantaja

Ulkomaalaiset työntekijät tuntevat huonosti tai ei ollenkaan suomalaiset työelämän pelisäännöt. Vaikka he osaisivat hakea apua, he eivät välttämättä uskalla tehdä niin.

Syynä tähän on lainsäädäntö ja käytännöt, jotka eivät juuri tarjoa suojaa uhrille. Jos väärinkäytöksiä ilmenee, seuraamukset kohdistuvat pääosin uhriin.

Työntekijä saattaa esimerkiksi menettää oleskelulupansa. Työnantaja sen sijaan voi vapaasti jatkaa uusien työntekijöiden haalimista hyväksikäytettäväkseen.

TEM haluaa lopun työntekijöiden tietämättömyydelle ja kaavailee tiedottamisen lisäksi testejä, joiden avulla tiedon perillemeno varmistetaan. Lisäksi TEM tahtoo toimivat työkalut estää riistosta kiinni jäänyttä työnantajaa hankkimasta enää uusia työntekijöitä ulkomailta.

Nykyisellään ainoastaan poliisilla on velvollisuus selvittää, ettei se osta palveluita ulkomaisia työntekijöitä riistäviltä yrityksiltä. Esimerkiksi kuntien työn halpuutuskilpailutuksissa tällaista selonottovelvoitetta ei ole.

Käytännössä verorahoilla saatetaan siis tukea riistotaloutta.

TEM haluaa lopettaa tämän ja laajentaa selonottovelvollisuuden poliisin lisäksi myös muille viranomaisille.

Kiinnijäämisen riskiä lisättävä

Kaiken perustana on, että työntekijöitään riistävät työnantajat jäävät kiinni. Tällä hetkellä riski tähän on pieni, sillä koko maassa toimii yhteensä 10 työpaikoille tarkastuksia tekevää ulkomaalaistarkastajaa.

Myös rikosvastuuseen joutumisen riski on vähäinen. Tieto ei välttämättä kulje viranomaisten välillä ja ihmiskaupan tunnistaminenkin ontuu.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo, että oikeampi termi harmaalle taloudelle on riistotalous.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoo, että oikeampi termi harmaalle taloudelle on riistotalous.

Ihmiskaupan ja sen kaltaisten rikosten kuten törkeän parituksen ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän rikosten tunnistaminen ja laadukas tutkinta vaativat erikoisosaamista ja aikaa.

TEM tahtoo lisätä lupaviranomaisten, aluehallintoviraston ja poliisin resursseja paljastaa työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskaupparikoksia.

Poliisiin ollaan perustamassa ensi vuoden alussa erikoisryhmä ihmiskaupan ja sen kaltaisten rikosten selvittämiseen. Poliisihallituksen mukaan toimiva iskuryhmä koostuisi alustavien kaavailujen mukaan noin 20 eri alojen asiantuntijasta.

– Ryhmän kokoa ja muotoa kartoitetaan syksyn aikana. Hallitus on luvannut poliisille resurssit tähän ryhmään. Vielä emme tiedä, sisältyykö tähän kohdistetut resurssit aiemmin luvattuun 300 lisäpoliisin pakettiin, sanoo poliisitarkastaja Måns Enqvist Pohasta.

Ihmiskaupasta joutuu harvoin tuomiolle

TEMin työryhmä on keskittynyt lähinnä maahanmuuttopoliittisiin keinoihin, ja esimerkiksi rikoslakiin se ei puutu.

Ihmiskauppa kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2004. Vaikka ihmiskaupan auttamisjärjestelmän asiakasmäärät ja poliisin tietoon tulleiden ihmiskaupparikosten määrät kasvavat jatkuvasti, tuomioiden vuosittainen määrä on pysynyt suunnilleen samana lain koko voimassaoloajan.

Vuonna 2015 auttamisjärjestelmässä oli 88 asiakasta, poliisitutkintaan eteni 30 tapausta ja tuomio annettiin seitsemästä jutusta. Vuonna 2016 auttamisjärjestelmän asiakasmäärä ja poliisille edenneiden juttujen määrä oli tuplaantunut, mutta tuomioita tuli kuusi.

Näyttäväkin rikoslain pykälä on pelkkä koriste, jos sitä ei syystä tai toisesta voida soveltaa käytännössä.

Ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth oikeusministeriöstä kertoo, että rikoslain pykälien toimivuudesta on käyty keskustelua.

– Toimintaohjelman yksi painopistealue on rikosvastuun toteutuminen ja se liittyy myös ihmiskaupan ehkäisemiseen. Asiantuntijat ovat tuoneet esiin haasteet rikoslain säädösten soveltamisessa, Roth sanoo.

– Saattaisi olla hyvä arvioida tarkemmin tämänhetkistä soveltamiskäytäntöä ja tehdä sen perusteella aikanaan päätöksiä mahdollisista lainmuutostarpeista, jos sellaisia selvityksessä ilmenee.

Hän muistuttaa, että ihmiskauppaa sekä siihen liittyvää hyväksikäyttöä on merkittävästi enemmän kuin viranomaisten tietoon tällä hetkellä tulee.

–  Ihmiskauppa on piilorikollisuutta, joka viranomaisten täytyy lähtökohtaisesti paljastaa. Rikollisten saattaminen rikosvastuuseen ja rikoshyödyn pois saaminen heiltä ovat olennaisia toimia ihmiskaupan vastaisessa työssä, Roth toteaa.

– Oikeusvaltiossa rikosvastuun täytyy toteutua ja sitä on syytä tehostaa Suomessa. Tehokas rikosvastuu on myös tehokas ennaltaehkäisevä toimi, sillä sen viesti on, ettei ihmiskauppa kannata Suomessa.

Tämä on koko talousrikollisuuden torjunnan ydin. Niin kauan kuin hyöty rikoksista jää rikollisille, heillä ei ole syytä lopettaa.

"Hyväksikäyttö ei ole marginaali-ilmiö"

Silmien sulkeminen epäoikeudenmukaisuudelta on vääryyden sallimista. TEM korostaakin omassa toimenpidepaketissaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöongelman avointa tunnustamista yhteiskunnassamme.

– Hyväksikäyttö ei ole marginaalissa vaan se on tunnistettavaksi laajaksi ongelmaksi, johon on puututtava tiukalla otteella, ministeri Tuula Haatainen painotti.

Suomi painii koronakriisissä ja työttömyys sekä talousvaikeudet ovat muuttuneet osaksi monien suomalaisten arkea. Jos vierasmaalaisten ihmisten kohtalosta välittäminen tuntuu omien ongelmien keskellä vaikealta, kannattaa muistaa, että riistotalous haittaa myös meitä suomalaisia.

Riistotalous aiheuttaa valtavia verotulojen menetyksiä yhteiskunnallemme ja vahingoittaa rehellisiä yrityksiä vääristämällä kilpailua. Lisäksi se luo alustaa erilaisille lieveilmiöille kuten muulle rikollisuudelle ja luokkaerojen kasvulle.