Hybridivaikuttamisella pyritään rapauttamaan luottamusta vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään ja sitä koossa pitäviin arvoihin. Vieraan valtion kansalaismielipiteeseen voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi manipuloimalla yhteiskunnallista keskustelua ja kyseenalaistamalla viranomaisten luotettavuutta.
Koronakriisissä rimpuileva yhteiskunta on otollista maaperää ulkoapäin tulevalle vaikuttamiselle, koska suojaus on normaalia alempana. Mitä kyräilevämmäksi pitkäksi venyvä poikkeustila ihmiset saa, sitä helpompaa vaikuttaminen on.
Sisäisten riitasointujen voimistumisesta alkaa olla merkkejä myös Suomessa. Terveysviranomaisten arvostelu on kriisin jatkuessa lisääntynyt. Viranomaisten luotettavuutta kyseenalaistetaan muun muassa epidemiaennusteiden vaihtumisesta. Mukavampaa tietysti olisi, jos rajat ylittävän virusvihollisen etenemisen voisi luotettavasti katsoa kristallipallosta.
Päättäjien kritisoidaan piileskelevän toimissaan asiantuntijoiden selän takana. Mieluummin silti niin kuin hopeavesiuskovaisten.
Myös päättäjillä alkaa pinna kiristyä. Vakuuttavasta esiintymisestä aiheesta kehuja saanut pääministeri Sanna Marin (sd.) nuhteli eduskunnan kyselytunnilla Kelaa toiminnan supistamisesta.
– Hallituksen linja nimenomaisesti ei ole ollut se, että suljetaan virastoja. Me joudumme nyt hallituksena joka päivä paimentamaan tätä kenttää, että niitä linjauksia noudatetaan, Marin totesi.
Kela vastasi, ettei se ole sulkenut toimistojaan vaan siirtynyt palvelemaan ajanvarauksella.
"Kenttään" viittasi myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) hoitohenkilökunnan suojavarusteista käydyssä keskustelussa.
– Kentällä on järjestettävä suojaimet niin, että niitä riittää myös kotihoitoon.
Poliitikot peräävät vastuunkantoa käytännön työtä tekeviltä, jotka arvatenkin odottavat samaa päättäjiltä.
Yksituumaisuutta ovat horjuttaneet myös näkemyserot torjuntatoimien johtamisesta: tarvitaanko erillistä "nyrkkiä" vai ei.
Pinnan alla alkaa kuplia yleensä samaa köyttä vetävien naapurimaidenkin välillä. Yle uutisoi torstaina Ruotsin ja Norjan vastustavan Suomen suunnitelmia rajaliikenteen rajoittamiseksi Lapissa.
Poikkeusolojen ja rajoitusten jatkuessa päättäjien on yhä uudestaan kyettävä vakuuttamaan kansalaiset, mutta sallittava demokratiaan kuuluva oikeus kyseenalaistamiseen.
Tietoa on oltava riittävästi ja sen on oltava luotettavaa. Rajoitukset on pystyttävä perustelemaan viikko toisensa jälkeen, jotta epidemian torjumiseksi vaadittava määrä ihmisiä sitoutuu noudattamaan niitä.
Jos näin ei käy, ulkopuolista sorkkimista yhteiskuntamoraalin horjuttamiseksi ei tarvita vaan me teemme sen itse.
jussi.orell@lannenmedia.fi