Virusmuunnos: Hal­li­tus kieltää maa­han­tu­lon seit­se­mäs­tä ete­läi­sen Afrikan maasta – Suomen kan­sa­lai­set ja Suo­mes­sa va­ki­nai­ses­ti asuvat saavat aina palata

Maanjäristykset: Utsjoen tä­räh­te­lyt var­mis­tui­vat maan­jä­ris­tyk­sek­si –  jä­ris­tys­kes­kus oli Norjan puo­lel­la 13,6 ki­lo­met­rin sy­vyy­des­sä

Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Näin maa­po­li­tiik­ka on ollut vauh­dit­ta­mas­sa ra­ken­nus­hank­kei­ta Ro­va­nie­mel­lä

Perinteisesti maa- ja tonttipolitiikan ensisijainen tehtävä kunnissa on kohtuuhintaisen tonttivarannon turvaaminen asunto- ja muuta rakentamista varten. Sen ohella Rovaniemellä käytettiin 1990-luvulla maapolitiikkaa onnistuneesti myös eräiden valtion rakennushankkeiden jouduttamiseksi.

Suomen valtiolla oli Rovaniemellä 1990-luvulla vireillä useita rakennushankkeita. Valtion budjettivaroilla niiden toteuttamiselle oli odotettavissa viiveitä. Tuolloin kaupungin ja valtion välisissä neuvotteluissa alettiin pohtia toisenlaista toteutustapaa. Siinä Rovaniemen kaupunki toimisi rakentajana ja valtio suorittaisi korvauksen kaupungille osaksi kiinteänä omaisuutena, osaksi rahana. Näin toteutettiinkin sitten neljä isoa hanketta.