Muu­tos­ta tar­vi­taan ja sitä tar­vi­taan heti – Nuoret us­ko­vat, että peliä nimeltä il­mas­ton­muu­tos ei olla vielä hävitty

Kiihkeän ilmastokeskustelun keskellä Vasa pysähtyi haastattelemaan nuorisopoliitikkoa, ilmastoaktivistia ja tavallista nuorta. Näitä kysyimme: 1. Merkittävimmät muutokset, joita ilmastonmuutos on Lapissa aiheuttanut. 2. Onko ilmastonmuutos pysäytettävissä? 3. Mitä se vaatii? 4. Miten sinä yksilönä toimit ilmastonmuutosta vastaan? 5. Iskulauseesi ilmastonmuutos-mielenosoitukseen.

-
Kuva: Anni Koikkalainen

“Kannustetaan toisia valinnoissa eikä moralisoida”

Julia Kerkelä, 21, Rovaniemi

Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen, politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelija Lapin yliopistossa

1. Vaikea sanoa kun en ole ympäristöalan ammattilainen, mutta on asioita joita olen itsekin huomannut. Lapissa on nykyään leudommat talvet. Nytkin tammikuussa on satanut vettä ja ollut jopa plussan puolella.

Arktisella alueella ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa keskimäärin. Siksi täällä muutoksetkin näkyvät ensimmäisten joukossa. Myös sään ääri-ilmiöt yleistyvät täällä.

2. Ei missään nimessä ole enää pysäytettävissä, mutta se on hillittävissä. Seuraavat kymmenen vuotta ratkaisevat sen, saadaanko lämpeneminen pysäytettyä kriittiseen kahteen asteeseen.

Mikäli tätä ei saavuteta, ovat muutokset jo niin peruuttamattomia, etteivät elinolosuhteet olisi hyviä enää missään.
Julia Kerkelä
Vihreiden nuorten liittohallituksen jäsen, politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelija Lapin yliopistossa

3. Määrätietoista ilmastopolitiikkaa, poliittista tahtoa ja johtajuutta. Se vaatii kokonaisvaltaista yhteiskunnallista muutosta politiikassa, yritys- ja teollisuusmaailmassa sekä yksilöiden arjessa.

Yhteiskunnan tulee tehdä ympäristöystävällisestä elämästä saavutettavaa yksilölle. Fossiiliset polttoaineet tulee ajaa alas ja negatiivisia päästöjä tulee lisätä.

Poiminta

Osuva iskulause ilmastomielenosoitukseen

Nuorissa on tulevaisuus, mutta onko nuorilla tulevaisuutta?

Olisiko teillä aikaa puhua ilmastonmuutoksesta?

Ilmastotekoja nyt!

Maapallo ei ole uusiutuva.

4. Itselle tärkeintä on ollut kansalaisaktiivisuus ja osallistuminen järjestötoimintaan, politiikkaan ja mielenosoituksiin. Myös se, mikä on helppoa kaikille nuorille, on tiedon levittäminen.

Tarkkailen kulutusvalintojani ja elämäntapojani, jolloin pyrin tekemään ympäristön kannalta kestävimmän päätöksen omassa arjessa. Kannustetaan toisia valinnoissa eikä moralisoida.

5. Science not silence.
Julia Kerkelä

“Ihmisiä pelottaa tehdä muutoksia heidän elämissään ja valinnoissaan”

Antti-Kalle Karasti, 20, Rovaniemi

Välivuotta viettävä ylioppilas

1. Pientä vaihtelua on tapahtunut joka vuosi, mutta enää ei juurikaan ole kunnon pakkasia. Vieras- ja tulokaslajeja on tullut Lappiin paljon, esimerkiksi supikoira ja majava.

Sitten on naali, joka on uhanalainen Lapissa. Kettu tulee koko ajan pohjoisemmas ja vie naalilta elintilaa.

2. No, kyllä uskon sen olevan. Se vaatii fiksua kuluttamista ja tiedettä. Olen kuullut väitteitä, joiden mukaan maapallon ”ihmiskapasiteetti” on tullut aikoja sitten vastaan. Biologian kannalta ilmastonmuutos pyrkii hillitsemään ihmisten määrää. Ihminen on eläin ja meillä on lisääntymisvietti, jolle ei voi mitään.

On tutkittu, että mitä koulutetumpi ihminen on sitä vähemmän hänellä on lapsia. Ihmisten kouluttaminen ja seksuaalikasvatus vähentäisivät ihmisten määrää.

-
Kuva: Anni Koikkalainen

3. Se vaatii ihmisiltä taipuvaisuutta sopeutua uuteen. Usein väitteet ilmastonmuutosta vastaan juontavat siitä, että ihmisiä pelottaa tehdä muutoksia heidän elämissään ja valinnoissaan. Tarvitaan myös asennemuutosta ylikulutukseen. Nykyään ostetaan usein vain siksi, että saadaan uutta.

4. Lähtökohtaisesti suosin suomalaisia tuotteita. Yleisesti pyrin miettimään kulutustottumuksiani ostamalla tarpeeseen ja siten, että tuotteet kestävät pitkään. Kuljen myös lähes kaikkialle pyörällä.

5. Se tulee vaikuttamaan jokaisen meidän arkeen.
Antti-Kalle Karasti

“Ei puhuta pelkästään jääkarhuista vaan myös meidän karhuista”

Anju Marjamaa, 22, Jyväskylä ja Kolari

Aktivisti ja viestinnän opiskelija Jyväskylän yliopistossa

1. Lappi on siitä erityinen alue ilmastokeskustelussa, että ilmasto lämpenee nopeammin arktisella alueella.

Asun itse Kolarissa niin tiedän, miten muutokset näkyvät Tunturi-Lapin luonnossa. Kasvillisuus on muuttunut ja uudet kasvi- ja eläinlajit ovat levinneet. Tämä ajaa Lapissa tyypilliset lajit ahtaalle.

Talvien lauhtuessa lumipeite sulaa ja jäätyy vuorotellen, mikä tekee hangen sisälle jäisiä kerroksia. Tällöin porojen on vaikea saada hangen alta syötävää.

2. Ilmasto muuttuu koko ajan ja on aina muuttunut. Nykyisen tiedon valossa ilmastonmuutoksen pysäyttäminen taitaa olla mahdotonta. Ihmisten tuottamat kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä ja lämmittävät ilmastoa, vaikka lopettaisimme uusien päästöjen tuottamisen heti.

Minun äitini sanoo aina, että niin kauan kun on elämää, on toivoa!
Anju Marjamaa
Aktivisti ja viestinnän opiskelija Jyväskylän yliopistossa

Tämä kuitenkin edellyttää, että toimitaan heti. Ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin voidaan myös pyrkiä sopeutumaan ja siihen meillä on valmiudet.

Poiminta

Osuva iskulause ilmastomielenosoitukseen

Nyt on pakko!

Haluan opettaa lapseni hiihtämään.

Meidän ilmasto, meidän tulevaisuus.

Meillä on voimia, pallo tarvii toimia.

Miksi te ette panikoi?

3. Ennen kaikkea muutoksen arvomaailmassa. Tiede on niin pitkälle kehittynyttä, että tiedetään mitä pitäisi tehdä. Vielä ei vaan ole halua tehdä tarvittavia tekoja.

Lapissa halun saaminen vaatii sitä, että ymmärretään ilmastonmuutoksen koskevan myös meitä. Ei puhuta pelkästään jääkarhuista vaan myös meidän karhuista! Fossiilisista polttoaineista tulisi luopua ja siirtyä uusiutuvaan energiaan.

Ihmiset ja ympäristö pitäisi ymmärtää asettaa yritysten voiton edelle.

4. Teen sen verran, mitä voin ja mikä tuntuu hyvältä. Olen ”löysä vegaani”, eli kyläilyä lukuunottamatta syön vain kasviperäistä ruokaa. Luovuin yksityisautoilusta.

Ennen lensin paljon, mutta viimeisimmän lentomatkan jälkeinen ilmastoahdistus sai lentämisen toistaiseksi loppumaan. Käytän rahaa kokemuksiin ennen materiaa.

Kai kimppa-asumisen avopuolison kanssa voi laskea rakkauden teon lisäksi myös ekoteoksi. Yksi tärkeimmistä teoistani on kansalaistoiminta; jaan tietoa, kannustan muita ja osallistun mielenosoituksiin.

5. Meidän koti on tulessa, tämä ei ole harjoitus.
Anju Marjamaa