Voi vain arvella, kuinka monta hanskaparia suomalaiset hukkaavat päivittäin. Ainakin Suomen Löytötavarapalvelun Rovaniemen toimiston hoitaja Ruusu Vuolli lajittelee niitä kymmeniä pareja viikossa.
– Pipot, hanskat ja kaulaliinat, Vuolli listaa löytötavaroiden ykköstuotteet.
Kesällä lista on hieman erilainen, sillä kärjessä on myös aurinkolaseja ja juomapulloja. Yleisimpiin löytöihin kuuluvat myös laturit, lompakot, puhelimet ja tablet-tietokoneet.
Rovaniemeläisistä löytötavaroista huokuu usein matkailu. On vähän käytettyjä ulkomaalaisia toppavaatteita ja kenties matkamuistoksi ostettuja leluja, joissa on vielä hintalappukin tallella.
– Ja näitä! Vuolli hoksaa ja nostaa varaston hyllystä avaamattomia joululahjoja kauniissa kultakääreissä.
Asiakas maksaa omastaan
Suomen Löytötavarapalvelu -ketjuun kuuluva Pohjois-Suomen Löytötavarapalvelu on alan yksityinen yritys, jonka haltuun päätyvät muun muassa Lapin lentokenttien, monien hotellien ja VR:n Pohjois-Suomen löytötavarat.
Vuollin työviikkoon kuuluu lajittelua suuntaan ja toiseen. Joskus työpäivä alkaa noutokierroksella asiakasyrityksiin. Pisin hakumatka on viikoittainen reissu Ouluun VR:n toimipisteeseen.
Toimistolle palattuaan Vuolli aloittaa lajittelun. Tavarat pitää luetteloida. Esimerkiksi VR vaatii, että löytötavarat kirjataan mahdollisimman tarkasti. Se on avuksi, jos toisen paikkakunnan löytötavaratoimistosta kysytään Rovaniemelle päätynyttä omaisuutta.
Kun löydöt on kirjattu, Vuolli pakkaa ne hyvään järjestykseen laatikoihin, ja kukin laatikko saa kylkeensä lapun, jossa lukee mistä ja miltä ajalta löydöt ovat. Niiden ääreen palataan, jos joku kysyy hukassa olevaa tavaraansa.
Asiakas voi saada omansa takaisin maksua vastaan. Vuollin mukaan hinta määrittyy sekä tavaran arvon että sen vaatiman työn mukaan. Usein lunastussumma on reilun kympin, mutta maksettavaa voi tulla myös puhelinpalvelusta ja postittamisesta.
– Tämähän siis on yritystoimintaa, Vuolli sanoo.
Tavarat myydään, loput hyväntekeväisyyteen
Tavaroita lähtee takaisin omistajilleen usean paketin verran päivässä, mutta valtaosa löydöistä jää lunastamatta. Kun lainmukainen kolmen kuukauden säilytysaika tulee täyteen, alkaa uusi lajittelu. Siinä on apuna myös toinen työntekijä. Myyntikuntoiset tavarat pyritään myymään, ja joillekin tuoteryhmille on vakio-ostajansa.
Loppuja lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi asukastuvalle ja Hope ry:lle. Vuollin mukaan hänen silmiensä ohi ei laiteta mitään roskiin, ellei ole pakko.
– Esimerkiksi pipoja ja hanskoja menee hyväntekeväisyyteen, koska niitä tulee niin paljon, ettei kaikkia saa myytyä, Vuolli sanoo.
Katso kuva:
Pientä salapoliisityötä
Vuollin mukaan löytötavaroiden saaminen takaisin on asiakkaan tehtävä.
– Me emme saa mainostaa sitä, millaisia löytötavaroita meillä on.
Jos omistaja on pääteltävissä esimerkiksi lompakon henkilökortista, hänet yritetään tavoittaa.
– Sehän on mielenkiintoistakin tehdä vähän salapoliisityötä! Vuolli sanoo.
Joskus löytötavara hurmaa lajittelijansa. Näin teki muun muassa junasta löytynyt pehmopöllö, joka odotti omistajaa aikansa. Lopulta Vuolli lajitteli sen myyntiin.
– Pehmolelut ovat meillä yleensä euron kappale, mutta sille laitoin hinnaksi vitosen, kun toivoin, että sitä ei kukaan ostaisi. Mutta sen ostikin heti eräs mummo lapsenlapselleen!
Näin sanoo laki
Löytötavara pitää toimittaa viipymättä omistajalle tai poliisille.
Alle 20 euron arvoisen ja käyttö- ja tunnearvoltaan vähäisen löydön saa pitää, jos omistaja on vaikea selvittää.
Laitoslöydöt
Erilaisten paikkojen kuten liikennevälineen, kaupan, työpaikan tai sairaalan löytötavarat ovat laitoslöytöjä. Ne pitää luovuttaa paikan henkilökunnalle.
Laitosten on toimitettava yli 20 euron arvoiset löydöt poliisilaitokselle tai löytötavaratoimistoon kahden viikon kuluessa. Kouluissa ja muissa säännöllisten käyttäjien laitoksissa löytöjä voi säilyttää puoli vuotta.
Arvokkaasta ja omistajalleen ilmeisen tärkeästä löydöstä pitää ilmoittaa omistajalle tai poliisille heti.
Kolme kuukautta
Poliisin ja löytötavaratoimiston pitää yrittää selvittää tavaran omistaja, jos se on kohtuullisesti mahdollista. Löytötavaratoimistojen pitäminen on luvanvaraista.
Omistajalla on oikeus saada löytötavara takaisin palkkiota ja kohtuullisia kuluja vastaan. Yleiset säilytyskulut voivat olla enintään 17 euroa.
Kolmen kuukauden jälkeen poliisille toimitettujen löytötavaroiden omistus siirtyy löytäjälle. Laitoslöytöjen omistus siirtyy valtiolle tai löytötavaratoimistolle.
Luvanvarainen ja laiton omaisuus, polkupyörät ja mopot sekä esimerkiksi monet asiakirjat, lääkkeet ja avaimet eivät kuulu löytötavaralain perussääntöjen piiriin.
650 löytötavaraa
Rovaniemen poliisin löytötavaratoimistoon tuotiin viime vuonna 650 löytötavaraa.
Lisäksi tuotiin satoja avaimia, mutta niitä ei kirjata.
Rovaniemellä poliisi huutokauppaa lunastamattomat löytötavarat keväisin.