Leikkauslistojen perusteleminen ennusteiden epäonnistumisilla on osaamisvajeen maksatusta kansalla. Valuvika on siinä, että viranomaisten pitää kuulla asiantuntijoita, joten valta täkäläisessä järjestöissä riittää ohjaamaan päätöksentekoja.
Avoimuusrekisteri ei tunnista sitä, hakeeko lobbari etua Suomesta vai Suomelle. Luovassa taloudessa kulut jäävät Suomeen ja tuotot sekä varat voi ohjata verovapaana ulkomaille.
Palvelujen kauppa on jo maailman megatrendi. Siinä kauppataseemme oli tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,8 miljardia euroa alijäämäinen. Kun vastavoimaa ei ole, tietotekniikka, viestintä, sisältötuotanto, tekijänoikeudet, patentit, brändit ja arvoketjut vuotavat kovalla kasvulla ulkomaille.
Tämä siksi, että Suomessa palveluille ei ole määritelty rahoituksen vaatimaa vaurausarvoa. Nokia osoitti niiden voiman, mutta sekin jäi palvelukehityksessä jalkoihin.
Otimme kärkihankkeeksi viihteen ja vapaa-ajan palvelutuotannot, koska siellä vinouma on näkyvin ja vaikutus laaja. Ulkomaisten levyjättien tulo Suomeen muutti musiikin tuottamisen logiikan rahan tuottamiseksi musiikilla. Lobbarit nostattivat 1991 musiikin ansaintamonopolin 30 vuotta patentteja pidemmäksi.
CD:n hinnasta ja musiikin julkisen esittämisen kustannuksista tuli sidosryhmille liiketoimintahaitta ja jopa oikeusmurha. C-kaseteilla ja paikallisradioilla saavutettu jokamiesluokka passivoitui kulutuksessa. Lobbauksen riemuvoitto nähtiin 2013, kun äänitteiden suoja-aikaa nostettiin kokemuksista huolimatta 70 vuoteen.
Nostalgiamusiikki, jonka aiemman lainsäädännön puitteissa pitäisi jo olla vapaata, tuottaa levyjäteille joka vuosi enemmän kuin niistä maksettu kauppahinta. Ylen 2024 maksamista 25,3 miljoonan euron musiikin esityskorvauksista vain muutama prosentti jää suomalaistoimijoille.
Tämä kirjoitus voisi olla levyjäteille kunnioitus hyvästä työstä, jos kotimaiselle levytuotannolle olisi luotu edes ripaus kilpailuedellytyksiä. Nyt kilpailu ei käytännössä ole mahdollista.
Valtio harhautui Creafin -ohjelmassa panostamaan kymmeniä miljoonia musiikkivientiin. Viennistä on tullut Suomelle pysyvä meno ilman tuloja, koska ne koituvat levyjäteille.
Nyt kun valtioneuvoston luovien alojen kasvustrategiat on annettu, kritiikki pitää oppia ottamaan rakentavana. Kotimarkkinoiden kasvattaminen lisää työtä, taloutta ja saatavuutta. Kvartaalitaloudelle ominainen kermankuorinta on hyvä kirittäjä ja renki, mutta isännyys kuuluu suomalaisille. Viihteeltä ei ole loppunut kysyntä vaan tarjonta.