Musiikki on monella tapaa mukana arjessa ja juhlassa niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Harva muu kulttuurin ja taiteen muoto on yhtä universaalisti osana ihmisten elämää.
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen (2017) mukaan suomalaisista lähes 60 ja nuorista reilu 80 prosenttia kuunteli musiikkia päivittäin. Suurelle osalle ihmisiä musiikki on tärkeä osa elämää. Erityisesti heille elävän musiikin tapahtumiin osallistuminen rakentaa sosiaalista identiteettiä, tuottaa henkistä kasvua ja onnellisuuden tunnetta, mikä vaikuttaa hyvinvointiin.
Yhdessä jaetut musiikin kuuntelu- tai musisointikokemukset lisäävät sosiaalisen yhteyden tunnetta ja kohottavat mielialaa. Yhtenä ihmisen hyvinvoinnin ulottuvuutena on tarve kuulua sosiaalisten suhteiden verkostoihin, joissa voidaan jakaa kokemuksia ja tunteita. Musiikillisiin tapahtumiin mennään usein yhdessä läheisten ihmisten kanssa, mutta ne mahdollistavat myös uusien ihmisten kohtaamisia. Musiikki voi toimia sosiaalisena liimana, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välille. Konsertit ja musiikkifestivaalit tarjoavat elämyksiä, arjesta irrottautumista, rentoutumista, sosiaalista kanssakäyntiä, yhteisöllisyyden tunnetta ja kollektiivista hauskanpitoa.
Yhteiskunnan koronaepidemiaan liittyneet rajoitukset ovat estäneet yhteisöllisten musiikkielämysten toteutumista. 2020 Festivaalibarometrin 13 000 osallistujasta yli 90 prosenttia kertoi, että musiikkifestivaaliin osallistuminen parantaa heidän hyvinvointia. Hieman yli puolet koki, että pakollinen koronatauko elävän musiikin tapahtumissa vaikutti kielteisesti omaan hyvinvointiin.
Musiikki itsessään on tarjonnut helposti ja edullisesti piristystä epidemia-aikanakin. Sitä hyödynnettiin myös yhtenä tunteiden- ja stressinhallinnan keinona uudenlaisesta poikkeustilanteesta selviämiseen.
Maailman terveysjärjestö WHO:n katsaus (2019) tuotti laajan raportin kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksistä. Raportti sisältää yli 3 000 tutkimusta ja tarjoaa tutkimusnäyttöä taiteen ja kulttuurin merkityksestä terveyteen ja hyvinvointiin, jota uudempi tutkimustieto on vahvistanut.
Musiikki aktivoi aivojen emotionaalisia, kognitiivisia ja motorisia prosesseja. Musiikki vaikuttaa myönteisesti mielialaan ja tuottaa mielihyvää, vähentää stressiä, lievittää masennusta, ahdistuneisuutta ja kivun tunnetta. Musiikki tuottaa kehossa myönteisiä fysiologisia muutoksia muun muassa hormonieritykseen, hengitykseen, verenpaineeseen ja sydämen sykkeeseen.
Musiikilla voi olla suotuisia vaikutuksia lapsen kehitykselle – lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen, lapsen käyttäytymisen säätelyyn ja oppimiseen. Musiikin myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on todennettu eri sairausryhmissä, kuten mielenterveyden ja autismikirjon häiriöissä, aivoverenkiertohäiriöissä, dementoivissa muistisairauksissa ja keuhkosairauksissa. Musiikkia hyödynnetään kuntoutumisen välineenä erilaisten asiakasryhmien kanssa, mutta sillä voi olla merkitystä myös sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Suomalaisen musiikin eli Jean Sibeliuksen päivää vietetään 8.12. Sitä on hyvä juhlistaa musiikilla itsekseen tai toisten kanssa, mutta terveysturvallisesti, koronaohjeistukset huomioiden. Annetaan musiikin tuottaa iloa ja nautintoa. Se voi tapahtua kuuntelemalla, laulamalla, räppäämällä, soittamalla tai liikkumalla eri tavoin musiikin mukana.
Musiikista nauttiminen on terveysteko. Musiikki aktivoi tunteisiin liittyviä aivojen alueita ja koskettaa sielunelämän sopukoita. Sen kautta voi kanavoida iloa ja surua, rakkautta ja raivoa. Musiikki rikastuttaa elämää ja edistää hyvinvointia.
Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian julkaisemassa (2020) Aivot ja mieli-konsensuslausumassa on esitetty, että terveydenhuollossa tulisi entistä vahvemmin edistää kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin liittyvää osaamista ja yhteistyötä kulttuuritoimijoiden kanssa. Tämä on hyvä pitää mielessä myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyössä.
Kirjoittajat ovat yhteiskuntatieteiden tohtoreita. Kippola-Pääkkönen toimii erityisasiantuntijana ja tutkijana Lapin ammattikorkeakoulussa Osallisuus ja toimintakyky-osaamisryhmässä, Kinnunen vierailevana festivaalitutkijana Lapin yliopistossa ja osa-aikaisena tutkijana LiveFIN ry:ssä.