Tunsin olevani turvassa. Kuin lämmin käsi olisi laskeutunut olkapäälleni ja levitti lämpöään hartioihin.
Istuin bussin takaosassa ja kuskin lisäksi oli vain yksi toinen matkustaja. Etätyö- ja koulu olivat juuri alkaneet. Olin matkalla töihin. Mietin mummiani, joka menetti isänsä espanjantautiin ja isotätiäni, joka kertoi työstään kenttäsairaalassa. Nämä muistot lohduttivat nyt.
Mietin koulutustani luonnontieteistä, lääketieteestä ja tekniikasta, kertaillen faktoja kohdatessani tuntemattoman taudin heikentämiä potilaita.