Lapin Kansan uutisointi 9.8. "Metsäkanalintukannat vahvistuneet Lapissa" lupaa hyviä jahtireissuja Lapin metsämiehille ja -naisille.
Muistan nuorempana useat jahtireissut, kun lintukoiran kanssa valmistauduttiin reissuun. Reppuun eväät, ja vielä sinne mahtui joskus jopa koirakin, ja ei kun mopon tai kievarin kyytiin nokka kohti selkosia. Toisinaan tankin päällä oli suojus ja koira makasi siinä korvat lepattaen.
Kerran syksyllä oli jo kylmä, ja koiran kanssa yö tulilla. Niin vanhaan makuupussiin reikä jalkopäähän ja koira sinne, pää ulos reiästä. Itse vielä jotenkin mahtui sekaan. Näin siinä yö sitten kärvisteltiin toinen toistaan lämmittäen, ja aamuhämärässä taas vaaroja kiertämään.
Paljon mukavia muistoja tuolta ajalta.
Nyttemmin nuorin poikani on innostunut metsästyksestä, ja syksyllä taasen kairaan, jossa jo useampana syksynä olemme jahdanneet vain ukkoteeriä ja metsoja. Muutama lintu syksyssä riittää, ja naaraslinnut kuten koppelot ovat saaneet jatkaa sukuaan ainakin meidän puolesta.
Tämäkin on sitä pienimuotoista riistanhoitotyötä, josta on tullut tapa ja vakituinen käytäntö, joka ei himmennä itse jahtireissua laisinkaan.
Joten näin pienellä toimella on vaikutuksensa riistakantojemme säilymiselle.