Susi puhuttaa. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) kertoi heinäkuisessa tiedotteessaan, että lammastalouden käytännön kokemukset ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvio suden kannan koosta ovat merkittävässä ristiriidassa.
Riistavahinkorekisterin mukaan elokuun alkuun mennessä susien aiheuttamia lammasvahinkoja oli tapahtunut tänä vuonna 48 kappaletta. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston erätalousyksikön asiantuntijan Henna Väyrysen mukaan suden aiheuttamien lammasvahinkojen arvo on ollut viime vuosina 100 000 euron tienoilla tai sen yli.
– Vuonna 2013 susien aiheuttamat lammasvahingot olivat koko vuonna arvoltaan noin 34 000 euroa. Vahinkojen määrä on siis noussut, mutta tässä pitää huomata, että Suomen susikanta oli vuonna 2013 huomattavasti pienempi kuin se on nyt, Väyrynen sanoi STT:lle.
Lammasvahinkojen määrä on kasvanut vuosikymmenessä.
– Vuonna 2013 sudet hyökkäsivät riistavahinkorekisterin mukaan lampaiden kimppuun 13 kertaa. Kohteina oli yhteensä 58 lammasta. Toissavuonna susien hyökkäysten kohteiksi kirjattiin joutuneen 486 lammasta. Määrä on kasvanut vähän yli kahdeksankertaiseksi, Väyrynen kertoi.
Susi on arkipäiväistynyt
Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan mukaan huhtikuussa syntyneiden pentujen myötä susien määrä on Suomessa tällä hetkellä 400:n tietämillä. Kanta ei ole juuri kasvanut kahtena edellisenä talvena.
Yli puolet Suomen susista on keskittynyt lounaiseen Suomeen.
– Susi voi tappaa paljon enemmän lampaita kuin se pystyisi välittömästi syömään. Itse olen ajatellut asiaa myös siitä näkövinkkelistä, että lampaan käyttäytyminen poikkeaa niin vahvasti villieläimen käyttäytymisestä. Susi on pitkän evoluutionsa aikana kehittynyt saalistamaan villejä saaliseläimiä, Kojola sanoi.
MTK:n mukaan suurpetohavaintoja voi jäädä ilmoittamatta siksi, että petojen kaatolupien saaminen on suuren kynnyksen takana. Toinen syy saattaa olla arkipäiväistyminen: ihmiset näkevät susia aiempaa useammin.
Susien määrää kartoitetaan petoyhdyshenkilöiden havainnoilla sekä Luken henkilökunnan ja vapaaehtoisverkoston keräämillä ulostenäytteillä, joista selvitetään suden dna:han liittyviä tietoja. Sen jälkeen tehdään rajaukset karttatyönä susien reviireistä. Todennäköisyysmallin avulla määritetään reviirin malli ja kuinka monta yksilöä sillä on. Susien reviirit ovat joko laumareviirejä tai parireviirejä.
Kojolan mukaan Luken arvio susien määrästä on melko tarkka.
– Tämäntyyppisen eläimen kannan seurannan haasteet huomioiden ollaan kyllä kärkikaartia eurooppalaisella tasolla, Kojola sanoi.
Metsästäjäliitossa huolta petotilanteesta
Suomen Metsästäjäliiton vt. puheenjohtajan Ilkka Mäkelän mukaan petotilanne Suomessa menee poronhoitoalueen ulkopuolella koko ajan huonompaan suuntaan.
– Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys pitäisi saada nopeasti uudelleen käyntiin. On täysin selvää, että niiden kannat kasvavat nyt vahvasti, minkä lisäksi suurpetojen ihmisarkuus heikkenee, Mäkelä sanoi STT:lle.
Mäkelän mukaan Suomessa olisi syytä ottaa mallia Ruotsista.
– Siellä on ihan samat lait ja asetukset, mutta Ruotsissa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on ollut koko ajan mahdollista.
Metsästäjäliiton mukaan suurpetojen kannanhoidollista metsästystä ei voida tehdä Suomessa nykyisin käytännössä lainkaan. Annetuista kaatoluvista valitetaan oikeuteen, jossa luvat on hyvin yleisesti kumottu.
