Hukkumisista puhuttaessa tulee helposti mieleen souteleva miesjoukko, jonka riehakas meno päättyy veden varaan. Mielikuva on kuitenkin osittain harhaanjohtava.
Onnettomuustutkintakeskuksen vuonna 2022 julkaisemissa hukkumistarinoissa kuvataan tapaus, jossa yhdistyvät monet hukkumisille tyypilliset piirteet:
"Eläkeikäinen mies jäi iltamyöhällä yksinään saunomaan kesämökin rantasaunaan. Aiemmin mökkiin lähtenyt puoliso huolestui ja löysi miehen hukkuneena. Mies oli myös lyönyt päänsä johonkin. Hänellä oli sairauksia ja veressään alkoholia."
Nykyisin jo yli puolet hukkumistapaturmista sattuu vähintään 65-vuotiaille. Ikäihmisten osuus hukkuneista on kasvanut viime vuosina.
"Tulee merkittävä ongelma"
Hukkumistapaturmia tutkinut professori Philippe Lunetta Turun yliopistosta korostaa, että iäkkäiden hukkumisvaarasta puhutaan liian vähän.
– Suomessa ja muissa länsimaissa väestö ikääntyy. Ikääntyvien hukkumisriskeistä tulee merkittävä ongelma.
Suomessa on vuoden 2018 jälkeen sattunut 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille jatkuvasti enemmän hukkumistapaturmia kuin nuoremmille. Vuosina 2018–2022 noin kolme viidestä hukkumistapaturman uhrista oli täyttänyt 65 vuotta.
– Myös ikäihmisten tapaturmaisten hukkumisten lukumäärä on lisääntynyt, Lunetta täydentää.
Kun vuosina 2002–2005 vähintään 65-vuotiaita hukkui noin 50 vuodessa, vuosina 2021–2024 luku oli noin 75 vuodessa.
Riskit lisääntyvät
Iäkkäillä tapaturmat sattuvat usein uidessa. Monesti ikäihminen on ollut kesäpaikalla saunomassa.
– Eläkeläisillä on enemmän aikaa viettää mökillä veden ääressä kuin työikäisillä, Lunetta mainitsee.
Hukkumisriskiä voivat lisätä sairaudet ja niin myös yksin uiminen, kun kukaan ei ole auttamassa hädän hetkellä.
– Etelä-Suomessa tehty tutkimus osoitti, että yli kolme viidestä kuolemaan johtaneesta tapaturmaisesta hukkumisesta tapahtuu ilman todistajia. Suomen muilla alueilla ja iäkkäiden hukkumistapaturmissa tämä luku on vielä korkeampi.
Vaikka lähistöllä olisi ihmisiä, hukkuvan vajoaminen veden alle voi jäädä huomaamatta. Vasta myöhemmin havaitaan, että uhri on kadonnut tai kelluu elottomana vedessä.
Myös päihteet lisäävät hukkumistapaturman riskiä kaikissa ikäryhmissä. Lunettan mukaan yllättäen jopa kolmanneksella 65 vuotta täyttäneistä uhreista veren alkoholipitoisuus oli kuolinhetkellä yli 0,5 promillea. Näistä lähes kahdella kolmesta promilleja oli yli 1,5.
Uinti sopii ikäihmisille
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen muistuttaa, että vesiliikunta on erinomainen harrastus kaiken ikäisille.
– Vesiliikunnasta on hyötyä monella tavalla, ja uinti sopii hyvin myös ikäihmisille.
Ikääntymisen myötä toimintakyky, kuten tasapaino ja lihasvoima, voivat kuitenkin heikentyä. Tämä saattaa lisätä riskejä vesillä.
Heinonen korostaa toimintakyvyn ylläpitämisen merkitystä.
Myös ympäristöön kannattaa kiinnittää huomiota: onko laiturilla portaat, miten pääsee veneeseen ja sieltä pois, onko vene kiikkerä, järven pohja petollisen upottava tai jää heikko.
– Moni tapaturma sattuu tutuilla vesillä ja lähellä rantaa.
Heinonen kannustaa ottamaan uintireissulle mukaan kaverin. Uida kannattaa rannan suuntaisesti ja varmistaa tarvittaessa, että jalat yltävät pohjaan. Myös apuvälineet tuovat turvaa.
– Pelastusliivit kannattaa pukea aina, kun lähtee soutelemaan.
Avovesiuimarin turvallisuutta lisää uintipoiju, jonka varassa voi kellua. Mökillä ja veneessä on hyvä olla esimerkiksi tyhjä kanisteri tai ämpäri, jonka voi heittää hätäavuksi hukkuvalle.
Kuolleisuus yhä korkeaa
Suomessa hukkumiset ovat olleet laskussa. Kun vuosituhannen vaihteessa tapaturmaisesti hukkuneita oli parisataa vuodessa, vuonna 2024 hukkui Tilastokeskuksen perustietojen mukaan 121 ihmistä.
Lunettan mukaan hukkumisluvuissa voi eri aineistoissa olla eroja sen mukaan, mitä ryhmiä niihin sisällytetään.
Tilastokeskuksen julkisessa datassa ovat mukana suomalaisten hukkumiset ulkomailla, mutta eivät ulkomaalaisten hukkumiset Suomessa, jos he eivät asu Suomessa vakituisesti. Lukuun eivät myöskään sisälly moottorikelkkaturmat ja maaliikenneonnettomuuden seurauksena tapahtuneet hukkumiset, kuten auton suistumisessa järveen. Ne luokitellaan liikennekuolemina.
Laskevasta trendistä huolimatta kuolleisuus on Suomessa yhä korkeaa verrattuna moniin muihin länsimaihin.
Ammekuolemia enemmän Ruotsissa
Tapaturmien olosuhteet eroavat jossain määrin eri maissa. Esimerkiksi ammekuolemia on Ruotsissa enemmän kuin Suomessa, koska kylpyammeet ovat siellä suositumpia.
Uima-altaisiin puolestaan hukutaan Suomea enemmän esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa.
– Meillä kesäsesonki on melko lyhyt ja yksityisiä uima-altaita melko vähän, Lunetta mainitsee.
Turun yliopistossa on meneillään useita tutkimuksia vesitapaturmista yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Niissä muun muassa tarkastellaan hukkumisten ilmaantuvuutta ja aikatrendiä sekä vertaillaan kuolemaan johtavia hukkumisia ja ei-kuolemaan johtavia tapauksia.
Lisäksi selvitetään tapaturmien olosuhteita ja uhrien taustatietoja, kuten sairauksia ja päihteiden käyttöä, erityisesti ikääntyneillä.