Uusi asunnonomistaja saattaa tällä hetkellä joutua odottamaan pahimmillaan jopa yli seitsemän kuukautta omistusoikeutensa rekisteröimistä.
Ilman osakehuoneiston omistusoikeuden rekisteröimistä uusi osakas ei saa osallistua esimerkiksi yhtiökokoukseen, aloittaa remonttia tai saada autopaikkaa taloyhtiöstä, vaan niihin tarvitaan valtakirja.
Ruuhkien taustalla on valtakunnallisen huoneistotietojärjestelmän sähköistäminen.
Huoneistotietojärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2019. Nyt, kun suurin osa taloyhtiöistä on siirtynyt uuteen järjestelmään, pitää myös jokaisen osakkaan hakea vielä erikseen omalle omistukselleen sähköinen omistajamerkintä.
Paperinen osakekirja pitää toimittaa Maanmittauslaitokselle oman omistuksen rekisteröinnin yhteydessä.
Yksittäisillä osakkailla on aikaa rekisteröintiin 10 vuotta. Sen sijaan omistajan vaihtuessa rekisteröintiprosessi pitää laittaa alulle kahden kuukauden kuluessa omistajanvaihdoksesta.
Nyt myös vanhat osakkeenomistajat ovat kuitenkin ryhtyneet sähköistämään osakekirjojaan ennakoitua rivakammin.
Maanmittauslaitokselle rekisteröimisinto on tullut yllätyksenä. Huoneistojen omistuksista vastaavan johtajan Janne Murtoniemen mukaan alun perin tarkoituksena oli, että osakekirjat sähköistyisivät pikku hiljaa kymmenen vuoden aikana omistajavaihdosten yhteydessä.
200 työntekijää avuksi
Huoneistojärjestelmien ruuhkat päätyivät alkusyksystä myös oikeuskanslerin pöydälle. Tilannetta on kritisoinut myös esimerkiksi Isännöintiliitto.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhusen mukaan onkin ironisesti onni, että asuntokauppa on ollut toistaiseksi tänä vuonna melko pientä.
– Muuten ruuhkat olisivat varmasti olleet vielä suuremmat, hän toteaa.
Ruuhkien jatkuessa Maanmittauslaitos on pyrkinyt lisäämään omistusoikeiden rekisteröimisestä vastaavaa henkilökuntaa.
Maanmittauslaitoksessa osakekirjojen sähköistämistä hoitaa tavallisesti vajaa 200 ihmistä. Viime toukokuussa ruuhkien purkamiseen siirrettiin jo noin 80 ihmistä talon sisältä, ja nyt joulukuusta maaliskuulle työhön on varattu vielä 200 työntekijää lisää.
Yhteensä Maanmittauslaitoksessa on kuitenkin vain noin 1 800 työntekijää.
Murtoniemen mukaan vaje tuleekin vaikuttamaan muun muassa siihen, että kiinteistörekisterin pitkäjänteinen perusparannustyö saattaa viivästyä.
Isännöintiliitto: Valtakirja ei automaatio
Murtoniemen mukaan sähköistämisessä on pyritty siihen, että haitta asiakkaalle olisi mahdollisimman pieni.
Vaikka esimerkiksi yhtiökokoukseen osallistuminen ei ilman rekisteröitymistä pelkällä kauppakirjalla onnistu, voidaan asia ratkaista väliaikaisesti valtakirjalla. Käytännössä uuden omistajan täytyy pyytää valtakirjaa asunnon myyjältä.
Valtakirjan tekemiseen ei kuitenkaan ole velvoitetta, Tenhunen huomauttaa.
– Se on kiinni sitten ikään kuin hyvästä tahdosta. Eihän kellään varmaan lähtökohtaisesti ole mitään sitä vastaan, mutta se ei ole mikään pakko tehdä valtakirjaa.
Murtoniemi muistuttaa, että kiireellisissä tapauksissa Maanmittauslaitos tarjoaa mahdollisuuden myös nopeampaan käsittelyyn. Näitä tulee kuukausittain noin pari tuhatta.
Sekä Murtoniemi että Tenhunen painottavat kuitenkin valtakirjan käyttämistä ensisijaisena vaihtoehtona.
Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen sähköinen huoneistotietojärjestelmä kokoaa taloyhtiöiden ja niiden osakehuoneistojen omistajien tiedot valtakunnalliseen rekisteriin. Huoneistojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2019. Nyt, kun suurin osa taloyhtiöistä on siirtynyt uuteen järjestelmään, pitää myös jokaisen osakkaan hakea vielä erikseen omalle omistukselleen sähköinen omistajamerkintä.
Pitkän aikavälin tavoite on, että koko käsittelyprosessi sujuisi automaattisesti, kertoo Maanmittauskeskuksen huoneistojen omistuksista vastaava johtaja Janne Murtoniemi.
– Sen jälkeenhän käsittelyaika on vain muutamia sekunteja, Murtoniemi sanoo STT:lle.
Toistaiseksi hakemusten käsittely on käsityötä. Osakekirjat toimitetaan Maanmittauslaitokselle paperisina, jolloin käsittelijän pitää merkitä hakemuksen tiedot manuaalisesti.
Tarkoituksena onkin ensin siirtyä sähköisiin hakemuksiin. Tällöin järjestelmä saisi tiedot suoraan esimerkiksi sähköisestä kaupankäyntijärjestelmästä ja voisi lähettää ne automaattisesti Maanmittauslaitokselle.
