Juuri nyt: His­to­rial­li­nen so­te-uu­dis­tus on hy­väk­syt­ty edus­kun­nas­sa äänin 105–77

Tilaajille

Mit­ta­ri­tu­hot säi­ly­vät luon­nos­sa pitkään – Osa Utsjoen liki 50 vuotta sitten syö­dys­tä tun­tu­ri­koi­vi­kos­ta ei elvy ehkä koskaan

Ylä-Lapin suuret tunturimittarituhot ovat jättäneet suuria alueita puuttomiksi. Ilmastonmuutoksen myötä hallamittarin massaesiintymät ovat tulleet pohjoisimpaan Suomeen jäädäkseen.

Johanna Metsänheimo
13.07.2020 19:30
Päivitetty: 19:49
Tunturimittarit
Hallamittarin tuhoaluetta Pulmankijärvellä vuonna 2017. Hallamittarin massaesiintymä oli alueella vuosina 2006–2008.
Hallamittarin tuhoaluetta Pulmankijärvellä vuonna 2017. Hallamittarin massaesiintymä oli alueella vuosina 2006–2008.
Kuva: ELINA VAINIO

Liki 50 vuotta sitten tunturimittaritoukat nakersivat yli 1000 neliökilometriä tunturikoivikkoa paljaaksi Utsjoella. Alueella se näkyy vieläkin.

– Se oli se myyttinen tunturimittarituho, kertoo Turun yliopiston Kevon tutkimusaseman tutkimusteknikko Tommi Andersson 1960-luvun tuhoista.

Tunturimittarit ilmastonmuutos koivut Tunturikoivu Koivu Luonnon monimuotoisuus Ylä-Lappi