Suomen Nato-jäsenyys: Suomi ja Ruotsi ovat Naton tark­kai­li­ja­jä­se­niä – liit­ty­mis­pöy­tä­kir­jat on al­le­kir­joi­tet­tu

kolumni: Uusiin ta­loi­hin lisää pyö­rä­ti­laa, miten van­hoi­hin? – Si­joi­tus pyö­rä­va­ras­toi­hin voi nostaa talon arvoa

Miten toimia, jos Venäjän hyök­käys Uk­rai­naan mie­ti­tyt­tää lasta? – "Sillä on väliä, miten ai­kui­set puhuvat tästä asiasta kes­ke­nään lapsen kuul­len"

Asiasta ei ole välttämättä tarpeellista puhua pienten lasten kanssa.

Helsinki
Ukrainan sisäministeriön lehdistöpalvelun toimittama monistevalokuva näyttää sotilasyksikön rakennuksen tiloissa Kiovassa (Kiovassa), Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 tapahtuneen räjähdyksen seuraukset.
Ukrainan sisäministeriön lehdistöpalvelun toimittama monistevalokuva näyttää sotilasyksikön rakennuksen tiloissa Kiovassa (Kiovassa), Ukrainassa 24. helmikuuta 2022 tapahtuneen räjähdyksen seuraukset.
Kuva: Interior Ministry press service

Uutistulva Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan voi ahdistaa lapsia ja nuoria. Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelimien ja digitaalisten palveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo, miten asiasta kannattaa keskustella lasten ja nuorten kanssa.

Miten tilanteesta kannattaa puhua lapsen kanssa?

– Aikuisen kannattaa toimia kuuntelijana ja kysyjänä. Kysy, mitä lapsi ajattelee ja miltä lapsesta tuntuu. Lapsen kysymyksiin kannattaa vastata rehellisesti, mutta älä lietso turhaa pelkoa.

– Yritä pysyä rauhallisena. Sillä on väliä, miten aikuiset puhuvat tästä asiasta keskenään lapsen kuullen.

– Lapselle kannattaa kertoa, että tässä on kyse valtioiden välisestä konfliktista, eikä siitä voi syyttää näissä maissa asuvia yksittäisiä ihmisiä.

– On myös tärkeää ylläpitää arkea poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

Miten asiassa kannattaa toimia eri-ikäisten lasten kanssa?

– Lapsi on ikävaiheensa ohella myös yksilö. On tärkeä kysyä lapsen ajatuksia ja tuntemuksia ja vastata sen mukaan, mitä lapsi tai nuori sanoo. Jos lapsen taustalla on esimerkiksi aiempia traumaattisia kokemuksia, voi tilanne laukaista menettämisen pelkoa.

– Sanoisin silti, että asiasta ei ole tarpeellista keskustella pienten lasten kanssa, jotka eivät vielä seuraa itsenäisesti mediaa tai eivät kuule asiasta ystäviltään.

Miten lohdutan tilanteesta ahdistunutta lasta?

– On tärkeää yrittää olla rauhallinen ja turvallinen aikuinen lapselle. Omalla olemuksellaan voi auttaa lasta ja nuorta paljon.

– Anna lapselle mahdollisuus käsitellä asiaa omalla tavallaan. Jos lapsi haluaa purkaa ahdistustaan esimerkiksi piirtämällä, kannattaa siihen antaa mahdollisuus.

– Aikuista voi provosoida, jos lapsi tai nuori esimerkiksi vitsailee ja pilailee tilanteella. Huumori voi olla heille kuitenkin tapa käsitellä asiaa.

– Jos lapsella on taustallaan vaikeita kokemuksia tai isoja menetyksiä tai hänen pelon ja ahdistuksen tunteensa ovat voimakkaita, on hyvä seurata lapsen vointia tarkemmin.

Kuinka puhun lapselle, joka pelkää hyökkäystä Suomeen?

– Aikuisen on hyvä välittää lapselle turvaa ja toivoa. Lapselle voi kertoa, että vaikka tilanne Ukrainassa on vakava ja järkyttävä, meillä ei ole Suomessa hätää. Yksikään lapsi ja nuori ei hyödy siitä, että heille annetaan kannettavaksi kuormia, joihin he eivät voi vaikuttaa.

Miten lasta voi suojella raskaiden uutisten tulvalta?

– Lapsen on saatava keskustella turvallisen aikuisen kanssa, jos heidän vastaansa tulee pelottavaa tai ahdistavaa uutisointia. Tämä pätee myös muuhun katastrofiuutisointiin.

– Perheissä kannattaa pohtia ahdistavan uutistulvan rajoittamista.

Mitä aikuisten kannattaa ehdottomasti välttää?

– Sotatilanne voi olla hyvin ahdistava myös aikuiselle. Puhu toisen aikuisen kanssa tästä tilanteesta ennen kuin puhut lapsen kanssa. Näin vältät mahdollisten omien ahdistusten tunteiden siirtymisen lapseen.

– Muista myös, että kaikki lapset eivät välttämättä reagoi tilanteeseen millään tavalla. Myös heillä on oikeus elää omaa arkeaan.