Saamme ensimmäisiä kokemuksiamme dialogisuudesta vauvana, kun haemme kontaktia vanhempiin ottamalla katsekontaktia, itkulla, hymyilyllä, jokeltelulla ja tarttumisella. Nämä varhaiset kontaktit ovat meille tärkeitä kehityksemme kannalta. Lapsuudessa saadut vuorovaikutuksen kokemukset peilautuvat meihin myös aikuisuudessa.
Dialogin omaksuminen omassa työssä lasten ja nuorten kanssa voi olla jopa vaikeaa. Aikuinen ja lapsi/nuori ovat eri elämänvaiheessa, mikä voi tehdä kommunikoinnista haasteellista. Aikuinen voi käyttää monimutkaisia sanoja tai käsitteitä, joita lapsi tai nuori ei ymmärrä. Lapset ja varsinkin nuoret voivat käyttää erilaista kieltä ja viestintätapaa, jota aikuinen ei ymmärrä.
Lisäksi lapsen tai nuoren arkuus voi hankaloittaa keskustelun aloittamista.