Tähtijuttu: Lappi on Naton sol­mu­koh­ta, sanoo Ul­ko­po­liit­ti­sen ins­ti­tuu­tin johtaja Mika Aaltola

Kysely: Var­jos­taa­ko korona pik­ku­jou­lu­ja? Osal­lis­tu Lapin Kansan net­ti­ky­se­lyyn

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Miten käy kun­tien?

Uudet aluevaltuustot aloittavat ahkeroimisen maaliskuussa. Useimmilla aluevaltuutetuilla on kokemusta kuntiensa ja kaupunkiensa valtuustoista. Nyt heillä alkaa uusi aikakausi, jolloin pitää unohtaa oman kulmakunnan asiat ja alkaa katsella koko maakuntaansa kokonaisuutena.

Olen varma, että sellainen hyvinvointivaltuutettu tulee saamaan suuren arvostuksen, joka katsoo aluetta kokonaisuutena, eikä vain oman kotinurkan kautta. Nurkkakuntavaltuutetun yhteistyökyky ei anna hyviä edellytyksiä koko valtuustotyölle. Valtuutetun tulee myös ymmärtää, ettei hän ole jonkun ammattikunnan edunvalvojaksi valittu, vaan koko hyvinvointialueen väestön.  Ammattikunnan edunvalvonta tehdään muissa pöydissä kuin aluevaltuustossa.

Hyvinvointialueet vaativat uudenlaista ajattelua ja ideointia. Suomessa ei ole ollut käytössä tällaista väliportaan demokraattista hallintoa, kuten muualla läntisen Euroopan maissa.

Mielenkiintoista on, miten kuntien ja kaupunkien merkitys muuttuu.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.