Mitä yh­teis­tä on Kalle Pa­lan­de­ril­la, Jope Ruo­nan­suul­la ja kaa­voi­tus­osas­ton nai­sil­la?

Suuri osa Meri-Lapin ihmisten mukaan nimetyistä paikoista on saanut alkunsa maanomistajien ja tilanomistajien nimistä.

Esko Valtaoja.
-
Kuva: Juha Pentikäisen arkisto, Kansallisarkisto, Inarin Saamelaisarki

Kemin Täikönpuisto nimetään uudelleen Jope Ruonansuun puistoksi edesmenneen kemiläislähtöisen viihdetaiteilijan muistoksi. Täikkö-nimen historia juontaa 1600-luvulta: se on yksi kemiläisistä tiloista.

Muitakin tunnettujen henkilöiden mukaan nimettyjä paikkoja kaupungissa on. Esimerkiksi kaupungin 150-vuotisjuhlien aikana kemiläislähtöistä tähtitieteilijää Esko Valtaojaa muistettiin nimeämällä uusi katu Valtaojankaduksi. Tämä katu tulee Kemin liikennepuiston viereen, johon rakennetaan uutta päiväkotia.

Kemin Kulttuurikeskuksen edestä kulkeva tienpätkä on nimeltään Marina Takalon katu. Marina Takalo oli vienankarjalainen Suomeen muuttanut viimeinen runonlaulaja, joka asui viimeiset vuotensa Kemissä.

Ensio Seppäsen kuja sijaitsee Koivuharjulla ja se on nimetty kemiläisen vuonna 2008 kuolleen kuvanveistäjän mukaan. Seppäsen teoksia ovat muun muassa Kemin uimahallin edustalla oleva Ystävykset-veistos ja Tornion Kukkolankosken Lauttamies.

Kalle Palander ja Röyttän karhu

Myös Torniossa on nimetty paikkoja paikallisesti tunnettujen henkilöiden mukaan.

Viime kesänä torniolaisen kuulantyöntäjän “Röyttän Karhun” Ville Pörhölän olympiakullasta tuli kuluneeksi sata vuotta. Sen kunniaksi hän sai oman paikannimen: Ville Pörhölän polku sijaitsee Pohjan Stadionin vieressä.

Urheilijoita on Torniossa muistettu paikannimissä myös muuten. Kivirannalta löytyy nimittäin Kultaranta, jossa sijaitsee alppihiihdossa menestyneen Kalle Palanderin lahjatontti ja talo.

Muinaisempi torniolaisjulkkis on ollut tutkija, Maupertuisin astemittausretkikunnassa 1700-luvulla mukana ollut Anders Hellant, jonka mukaan on nimetty Hellantinkatu Saarenpäässä.

Itse tutkimusretkikunnan johtajan Pierre Louis Moreau de Maupertuisin mukaan taas on nimetty Torniossa Maupertuisin puisto.

Saako kuningas kadun?

Viime aikoina Torniossa on esitetty kahta uutta kadunnimeä: Irma Storbomin katua Lapin Kullan toimitusjohtajan mukaan ja Kustaa Adolf II katua Tornion perustaneen kuninkaan mukaan.

Tornion kaupunginarkkitehti Harri Ryynänen kertoo että olemassa olevia katuja ei mielellään nimetä uudelleen, koska se voisi aiheuttaa haittaa esimerkiksi asukkaille ja pelastuslaitoksen toiminnalle. Nimeämiset voisivat tulla ajankohtaisiksi tulevissa asemakaavamuutoksissa Suensaaren alueella, esimerkiksi Europan 14 -hankkeen alueella Suensaaren eteläkärjessä.

Keminmaan nimistössä merkkihenkilöistä kertovat esimerkiksi Castrénintie ja Mikaelintie. Castréneja oli Kemin kirkkoherroina kaksin kappalein Matthias Castrén ja myöhemmin hänen poikansa Eric Castrén. Mikaelintiellä taas sijaitsee Keminmaan vanha kirkko: Pyhän Mikaelin kirkko.

Lautiosaaren paikannimissä näkyvät lautiosaarelaiset suvut, kertoo Keminmaan mittausteknikko Pekka Mäkelä.

– Esimerkiksi Vilhonkuja on varmasti saanut nimensä Vilho Peurasaaren mukaan. Lautiosaaresta löytyvät myös esimerkiksi Tasalantie, Mikkolantie, Rimalintie ja Kestilänkuja, Mäkelä luettelee.

Kirkkoherrat ovat päässeet paikannimiin myös Ylitorniolla.

– Esimerkiksi seurakunta on nimennyt Tolpin kaava-alueen kadut kirkkoherrojen mukaan. Niitä ovat Halosentie, Mustakalliontie, Leinosentie, Tapanisentie ja Kököntie, kertoo Ylitornion tekninen johtaja Jarmo Jaako.

Nimet maanomistajilta

Monet kadunnimet juontuvat vanhojen tilojen ja niiden maanomistajien nimistä, joilta maata on lunastettu rakennuskäyttöön. Kemin kaupungin kiinteistörekisterinhoitaja Pirjo Keihästö antaa esimerkiksi Kemin Jungossa sijaitsevat Sofiankadun ja Pentinkadun.

– Nämä olivat Puron ja Tervaharjun perikunnan tiloja.

Jungossa sijaitsee myös Heikosenkatu, jonka nimi on peräisin Jons Henrik Heikosen 1600-luvulla omistamista tiloista.

Simossa kaduniminä ovat muun muassa Jenssintie ja Eeliksentie.

– En tiedä nimien syntyhistoriaa, mutta oletan, että Jenssintie on saanut nimensä Jens Salmelalta. Hän oli Veljekset Salmelan Oy:n perustaja 1920-luvulla. Tie kulkee Salmelan kiinteistön vierustaa pitkin. Eeliksentie lienee saanut nimensä Eelis Hanhivaaralta. Simolainen pankinjohtaja joka toimi myös uittoyhdistyksessä, vesiosuuskunnassa ja muissa luottamustehtävissä. Tie rajoittuu hänen aikoinaan omistamaan kiinteistöön, kertoo toimistosihteeri Leila Antinoja Simon kunnalta.

Tervolassa kirkon tienoolla sijaitsee M.A. Castrenintie. Se on nimetty Tervolassa syntyneen Matthias Alexander Castrénin mukaan. Castrén oli uuraauurtava kielentutkija, suomalainen suurmies 1800-luvulta.

Kaavoitusosaston naiset

Kaikkia kadunnimiä ei suinkaan ole nimetty julkimoiden, suurmiesten ja -naisten tai maanomistajien mukaan.

Kemin Tervaharjulla on paljon katuja, jotka on 1970-luvulla nimetty tavallisten ihmisen mukaan, esimerkiksi: Kaijankatu, Irjankatu, Tertuntie, Hillevinkatu, Selinankatu ja Mirjankatu. Pirjo Keihästön mukaan nimet annettiin kaavoitus- ja rakennusvalvontaosastolla työskennelleiden työntekijöiden mukaan. Tuolloin kaavoittajana työskenteli Osmo Häkkinen: Tervaharjulta löytyy myös Osmonkatu.

Lähteinä käytetty myös: Terttu Soinila: Kemin paikannimiä, Jatuli XXXI, Tornion maakuntamuseon johtaja Minna Heljala.