Kirjoitin ylioppilaaksi 23 vuotta sitten. Jos todistusta on uskominen, olin silloin varsin kirjaviisas ihminen. Muistin, miten mikäkin yhtälö ratkotaan, kuinka ranskan verbit taipuvat ja kuka oli vuoden 1956 vaalien musta hevonen.
Nyt tiedän ja muistan huomattavasti vähemmän asioita. Yo-kirjoituksista en todennäköisesti pääsisi enää edes lävitse.
Toivoakseni ymmärrykseni maailmasta on kuitenkin kasvanut eksponentiaalisesti.
Idea älykkyystesteistä on kuollut, mutta samalla se on niin läsnä kaikessa, ettemme edes huomaa sitä.