Mistä kuntapäättäjät alueuudistuksen jälkeen päättävät? Mitä jäi kuntien vastuulle? Tämän päivän pieni kunta on, vähän karrikoiden, yhtä kuin kunnantoimisto, koulu, kirjasto ja päiväkoti. Lisäksi muutama henkilö pitää infraa pystyssä. Kaiken muun hoitavat aluepäättäjät.
Onko kunnan toiminta ja siihen käytetty rahamäärä suhteessa alueen käyttämään rahamäärään? Hoitaahan alue sairaat ja vanhukset sekä pelastustoimen, joiden määrä kasvaa. Sen sijaan nuorten ja lasten määrä laskee.
Kunnilta hävisi kaksi kolmasosaa verotuloista ja vallasta. Sitä saattaa uudistuksen alussa olla vaikea hahmottaa. Kuntapäättäjille jäi varsin vähän päätettävää.
Jo nyt on kunnissa merkkejä veronkorotuksista, jotta pystytään pyörittämään jäljelle jääneitä toimintoja. On myös selvää, että alueet tulevat tarvitsemaan lisää verorahoja kasvaviin menoihinsa.
Tulemmeko jossain vaiheessa tilanteeseen, että kuntien ylläpito tulee tehtäviin nähden liian kalliiksi? Aletaanko puhua kuntien yhdistämisestä? Siitäkään ei liene paljon apua, kun kaikissa kunnissa väki vähenee.
Lähestymmekö aikaa, jolloin alueet nielaisevat kuntien toiminnotkin? Tilanne saattaa olla edessä, kun kokonaissäästöjä aletaan hakea. Alueille on luotu jo niin vahva organisaatio, ettei pieni tehtävälisäys saattaisi olla enää suurikaan asia.
Näin jälkiviisaana tulee miettineeksi, että ajattelivatkohan ne, jotka olivat vahvasti 21 hyvinvointialueen kannalla, että niistä saattaakin tulla tulevaisuuden kuntia? Ehkä silloin rahat riittävät koko yhteiskunnan pyörittämiseen.
Olisiko kuitenkin niin, että vuosikymmenen päästä meillä on puolet vähemmän sekä alueita että kuntia? Joka elää, se näkee.