Valtaosa nuorista siirtyy lapsuudesta aikuisuuteen luontevasti verkostojensa tukemana. Osalla ei itsenäistymistä tukevia verkostoja ole.
Nuorista 3–10 prosentilla on kasautunut syrjäytymisen riskitekijöitä, jotka liittyvät opiskelun ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Itsenäistymisvaihe on ratkaisevan tärkeä nuoren yhteiskuntaan kiinnittymiselle.
Hallituksen säästötoimenpiteet kohdistuvat juuri niihin nuoren itsenäistymisen osa-alueisiin, joissa mahdollinen syrjäytyminen tapahtuu.
Koulutuksen piirissä hallitus rajaa maksuttoman koulutuksen alle 18-vuotiaille. Oikeus maksuttomaan koulutukseen asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan, sillä kaikilla ei ole tarvittavia taloudellisia resursseja opintokustannusten kattamiseen.
Säästötoimet vaikuttavat nuorten elämään, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa välillisesti nuoriin lisäämällä paineita oikean koulutusalan valitsemiselle jo nuorena.
Sijaishuollosta itsenäistyvät nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja heillä on oikeus saada tukea aikuistumisen elämänvaiheeseen. Jälkihuolto pyrkii tukemaan erityisesti nuoria, joilla ei ole omaa tukiverkostoa ja mahdollistamaan nuoren kiinnittymisen yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Viime vuosina jälkihuolto on ollut näkyvästi esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ikärajaan liittyvien muutosten myötä. Jälkihuolto-oikeus nousi ensin 21:sta 25 vuoteen 2020 ja laskee 23 vuoteen 1.7.2024 alkaen. Jälkihuoltoikärajan nousu perustui laaja-alaiseen selvitykseen sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten aikuistumisen tuen tarpeesta.
Selvitysten ja tutkimusten perusteella jälkihuoltoikärajan lasku 23 vuoteen herättää kysymyksen siitä, mikä on ratkaisun todellinen yhteiskunnallinen säästö tai hinta.
Lastensuojelu on yleisesti ollut jatkuvan muutoksen kohteena, mutta muutosten aiheuttamat kehittämistarpeet ovat jääneet muutoksen jalkoihin.
Lapin hyvinvointialueella muutosten nostamaan kehittämistarpeeseen vastaa vuosina 2024-2027 Jäkälä – Jälkihuoltopalveluiden kehittäminen Lapissa-hanke. Siinä kehitetään alueellisia jälkihuoltopalveluita vastaamaan paremmin jälkihuollossa olevien nuorten tuen tarpeisiin. Kyseessä on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama hanke, jonka toimijoina ovat Lapin ammattikorkeakoulu, yliopisto ja hyvinvointialue.