Vuoteen 2030 tähtäävä Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava valmistui 2012. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista.
Kaavaselostuksessa sanotaan: ”Keskustassa rakennusten tulee massoittelultaan ja korkeuksiltaan sopeutua saman ja viereisten korttelien rakennuksiin. Keskeisimmän vyöhykkeen rakennuksia on mahdollista korottaa yhdellä tai kahdella kerroksella siten, että rakennusten enimmäiskorkeus kuitenkaan ei ylitä 6-kerroksista asuinrakennusta.”
Tästä on jo päätetty joustaa, kun kaupunki hyväksyi 2014 kaavamuutoksen, jossa Pekankadulla sijaitsevan City Hotellin kylkeen voitaisiin rakentaa 7-kerroksinen laajennus. Siitä parin vuoden päästä hotelliyrittäjä Mikael Gröhnille myönnettiin poikkeamislupa vielä kahdelle lisäkerrokselle. Laajennussuunnitelma sai tuolloin osakseen kritiikkiä rakennuksen massan ja varjostavuuden vuoksi. Toki kannattajiakin löytyi.
Tarvittaisiin havainnekuva kertomaan, miltä suunniteltu laajennus näyttäisi esimerkiksi Koskipuistosta katsottuna eli kuinka paljon se nousisi Santa Claus hotellia korkeammalle ja kuinka paljon se loppujen lopuksi dominoisi kaupungin silhuettia.
Rovaniemen kaupunginhallitus käsitteli osuuskauppa Arinan Lordinaukion kulmaan suunnitteleman tornihotellin kaavaluonnosta. Samaan kortteliin suunnitellaan myös 14-kerroksista asuintaloa. Suunniteltujen rakennusten havainnekuvista näkyy varsin radikaali muutos koko Rovaniemen kaupunkikuvaan ja olemukseen.
Tässä herää väkisinkin kysymys osayleiskaavan MRL:n mukaisesta roolista kaupunkia ja kaupunkikuvaa rakennettaessa. Muistan hyvin pitkän ja intensiivisen prosessin, kun asiaa käsiteltiin. Keskustelua käytiin laajasti siitä, miltä Rovaniemen tulisi tulevaisuudessa näyttää. Minne sen merkitys katosi?
Kirjoittaja on Rovaniemen ympäristölautakunnan jäsen (vas.).