Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän.
Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa sekä tehdä tarvittavia esityksiä.
Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Tiina Silander opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa.
Lisäksi työryhmän tulee tehdä esityksiä saamenkielisen oppimateriaalin saatavuudesta, saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämisestä sekä Pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamisesta saamelaisopetuksessa. Työryhmä tekee esityksiä myös saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutustarpeista.
Saamelaisilla on perustuslain mukainen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan koko maassa. Seurantatietojen mukaan alle 10-vuotiaista saamelaislapsista valtaosa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
Suomessa puhutuista saamen kielistä pohjoissaame on uhanalainen ja inarinsaame sekä koltansaame vakavasti uhanalaisia.
Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2014 periaatepäätöksen saamen kielten elvyttämisen toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelma sisälsi monia toimenpiteitä, joiden toimeenpanoa jatketaan ja uusia tarpeita ilmenee jatkuvasti.
Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia on yhteensä 75 000–100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa.
Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.
Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.