Mil­lai­sen jär­jes­tön johtoon Suomen olym­pia­ko­mi­tean uusi pu­heen­joh­ta­ja astuu? – ”Ny­ky­päi­vä­nä aika vaativa tehtävä edus­taa”

Viikonloppuna uuden puheenjohtajan valitsevan Olympiakomitean tehtävä on valtava.

Timo Ritakallio jättää Olympiakomitean puheenjohtajan tehtävän. Hän on nyt OP Ryhmän pääjohtaja.
Timo Ritakallio jättää Olympiakomitean puheenjohtajan tehtävän. Hän on nyt OP Ryhmän pääjohtaja.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Ilkka Kanerva, Sari Multala, Susanna Rahkamo ja Jan Vapaavuori. Yksi heistä valitaan ensi viikonloppuna Suomen olympiakomitean uudeksi puheenjohtajaksi.

Millaisen järjestön johtoon he pyrkivät?

Olympiakomitea määrittelee olevansa ”valtakunnallinen liikunta- ja urheilujärjestö, joka toimii sen hyväksi, että suomalaiset liikkuisivat enemmän ja menestyisivät huippu-urheilussa”. Olympiakomitea ilmoittaa rakentavansa ”liikunnasta ja urheilusta elinvoimaa Suomeen” sekä ”liikkujan ja urheilijan polkuja tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen ja muiden liikunnan ja urheilun verkoston toimijoiden kanssa”.

Tehtävä on ollut maailmoja syleilevän laaja siitä lähtien, kun liikuntajärjestö Valo yhdistyi 2017 alussa Olympiakomiteaan. Se oli itse asiassa vain viimeinen askel koko 2010-luvun jatkuneessa myllerryksessä, ja vuodenvaihteessa 2017 Olympiakomitea nimitti itseään jonkin aikaa juhlallisesti Uudeksi Olympiakomiteaksi.

Osa huippu-urheiluväestä katsoo, että liikunnan sulauttaminen samaan organisaatioon huippu-urheilun kanssa oli virhe.

– Tämä on nykypäivänä aika vaativa tehtävä edustaa, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen KIHU:n asiantuntija Jari Lämsä arvioi Olympiakomitean tehtävän laajuutta.

Spagaatti liikunnan ja huippu-urheilun välillä on niin iso, että jotain voi pudota niiden väliin.

– Meillä on urheilu hautautunut johonkin. Tarkoitan sitä, mitä urheiluseurat Suomessa pyörittävät joka päivä. Meillä on liikunta ja huippu-urheilu, mutta veikkaan että aika moni seuratoimija katsoo, ettei Olympiakomitean toiminta heitä hirveästi kosketa, Lämsä sanoo.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö vastaa huippu-urheilusta, ja sen toiminta saa kiitosta kentältä. Samalla se kuitenkin paljastaa, miten monenlaisia todellisuuksia suomalaiseen huippu-urheiluun sisältyy. Pienille olympialajeille Olympiakomitea on erittäin tärkeä, mutta isoille lajiliitoille sen merkitys on hyvin pieni.

– Elämme eriytyneessä urheilun maailmassa. Huippu-urheilun allakin on monia eri asioita, Lämsä sanoo.

Yhteisesiintymisessään lokakuussa Helsingissä kaikki puheenjohtajaehdokkaat korostivat puheenjohtajan roolia mielipidevaikuttajana ja urheilun arvostuksen nostajana.

– Ei voi sanoa, että ei tämä kuulu minulle, minä johdan vain hallituksen kokouksia, Ilkka Kanerva sanoi.

Kanervan sitaatin voi ymmärtää piikiksi väistyvälle puheenjohtajalle Timo Ritakalliolle, joka oli nelivuotiskaudellaan julkisuudessa näkymätön.

Mistä arvostus syntyy?

Pelkät julkiset esiintymiset eivät kuitenkaan riitä urheilun arvostuksen nostamiseen.

– Arvostus syntyy menestyksestä ja yhteiskunnan normien mukaisesti toimimisesta. Tuntuu, että suomalaisessa urheilussa tavoitteet ovat aina aika suuria. Joskus tulee mieleen, että jos puoletkin saavutettaisiin, se olisi aika hyvin, Lämsä sanoo.

Ritakallio tuli Olympiakomitean johtoon yllätysnimenä perinteisten urheilujohtajapiirien ulkopuolelta. Ritakallion valintaan liittyi toiveita Olympiakomitean oman varainhankinnan kasvattamisesta. Näin on käynyt, mutta ei odotetussa määrin.

Ongelma on, että Olympiakomitea kisaa samasta yritysrahasta kuin lajiliitot, joilla voi olla tarjota yrityksille näkyvämpää vastinetta rahalle kuin Olympiakomitealla.

Veikkauksen tuotot laskevat

Olympiakomitea vuosibudjetti on kuitenkin vain vajaat yksitoista miljoonaa euroa, murunen liikunnan ja urheilun rahoista Suomessa. Paljon suurempi ongelma on, että valtion peliyhtiön Veikkauksen tuotot ovat laskemassa.

Erillisen huippu-urheilulain tarpeellisuutta selvittänyt ministeri Lauri Tarasti ehdotti kesäkuussa liikuntalakiin muutosta, jolla varauduttaisiin tähän. Tarasti esitti, että rahapeliyhtiön tuotot ja muut valtion budjettiin otettavat määrärahat olisivat tasavertaisessa asemassa.

Puheenjohtajakandidaateista Ilkka Kanerva on asettunut kannattamaan nykyisen korvamerkityn valtiontuen jatkamista, kun taas Sari Multala on ilmoittanut kannattavansa liikunnan ja urheilun tuen siirtämistä valtion budjetista maksettavaksi. Susanna Rahkamo on sanonut kannattavansa koronavuoden poikkeusratkaisun jatkamista, jolloin Veikkauksen pienentynyt tuotto korvattaisiin valtion budjetista. Jan Vapaavuori on sanonut pitävänsä pelimonopolia kaikesta huolimatta parhaana keinona hallita peliongelmia.