Luin toimittaja Henripekka Kallion ansioituneen kolumnin (LK 23.1.) ja mieleeni tuli perussuomalaisten suhtautuminen joukkoviestintävälineisiin ja lainoppineisiin. Se on laittanut minut miettimään puolueen sisäistä olemusta. Säästö- ja leikkauspuheet riippumattomasta tiedonvälityksestä kertoo siitä, etteivät eräät puolueet hyväksy riippumatonta tiedonvälitystä Suomessa.
Eräs ajattelemisen aihe on ps.-puolueen suhtautuminen ammattiliittoihin ja ammattiyhdistystoimintaan. Puolueen toiminta ei ainakaan kerro ymmärryksestä työväen tilanteeseen. Leikkauspolitiikan kritiikitön omaksuminen on lyönyt leimansa puolueeseen.
Viime kesänä perussuomalaiset sitoutui tiedonannossa rasisminvastaiseen työhön hallituksessa. Tämä edellyttää siltä pöytätapoja eri uskontokuntien tilanteeseen ja muutenkin nuhteetonta käyttäytymistä eritaustaisista ihmisistä puhuttaessa. Suomessa on yhä voimassa yhtäläistä ihmisarvoa koskevat lait, eikä niitä muuteta kuin eduskunnan ehdottomalla enemmistöllä.
Historia on opettanut, että turbulenttiaikoina tarvitaan vakaita, demokraattisia voimia pitämään huolta kaikkien oikeuksista. Onko perussuomalaiset valmis kantamaan vastuunsa asiassa?