Vietän tänä talvena ensimmäisen tekoniveleni kymmenvuotisjuhlia.
Kiitos lääketiede, kiitos ortopedi Kyösti Haataja, kiitos te kaikki veronmaksajat, jotka olette osallistuneet reilun kymppitonnin leikkaukseni maksamiseen.
Olen päässyt tekonivelineni elämään sitä elämää mihin minut on tarkoitettu: liikkumaan metsien kätköihin, kiipeämään vuorille, hiihtämään tuntureille. Sienestämään, marjastamaan, tulistelemaan.
Arkisemmin: pääsen nyt kävelemään töihin, kymmenen vuotta sitten yhden kilometrin kävely oli yhtä tuskaa.