Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Miksi his­to­rias­ta ei opita?

Kemiläinen kuntapoliitikko huokaili (LK 24.2.) epäilystään USA:n demokratiaan. Trumpin ja Putinin toimet ovat lyöneet ällikällä myös monet oikeistolaiset, joille maailman kirjat ovat aina näyttäneet Jenkkilän olevan demokratian eturintamassa.

Kahden diktaattorin taistelussa maailman herruudesta ainakin pienet maat näyttävät häviäjiltä vaikka laittaisimme kaikki varamme maanpuolustukseen. Kuinka moni ilahtuisi jos amerikkalaiset toisivat demokratian ilosanomaa meille siinä muodossa kuin sitä on vuosikymmenten aikana maailmalle viety?

Historian opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden historiatietoisuutta ja kulttuurien tuntemusta. Hyvältä kuulostaa, mutta mikä on tulos? Osa Suomen poliitikoista hyväksyy, että Trump havittelee Ukrainan mineraaleja ja Putin viljalaareja. Hallituspuolueiden jäsenten ulostulot hämmentävät, sillä diktaattorin mielistely ei kuulu demokratiaan.

Donald Trumpin toiminta on herättänyt epäilyksiä siitä, ettei hän ole demokratian kannattaja.
Donald Trumpin toiminta on herättänyt epäilyksiä siitä, ettei hän ole demokratian kannattaja.
Kuva: Tierney L Cross / AFP / Lehtikuva

Taistelu luonnonvaroista näyttää loputtomalta. Tämä tosiasia ei selviä tuputtamalla sodan syyksi uskontoa tai arvoja, jotka muuttuvat puhujien mukaan. Tekijät, jotka kasvatuksessa ja opetuksessa tukevat kansalaisen pyrkimyksiä demokratiaan, liittyvät ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja niihin kasvattamiseen. Ihmisiä olisi kannustettava katsomaan kriittisesti valtiota hallitsevia tai yhteiskunnan toimintaa sääteleviä laitoksia ja lakeja.

Kulttuurin väheksyminen ja siitä leikkaaminen vie näköalan siitä, mitä suomalaisuus on ollut ja mitä se voisi olla. Kulttuurintuntemus ei ole isänmaallista uhoa tai muualta tulleiden vainoa. Demokratiaan kuuluvat erimielisyydet ja asioista keskustelu, vuoropuhelu.

Eurooppalaiset ovat tosipaikan edessä puolustaessaan demokratiaa, josta ei ole jaksettu pitää huolta. Valhelupausten perässä juoksentelun seurauksena meillä on vallassa ihmisiä, joiden tavoitteista ei saa selvää, mutta jotka esittävät näkemyksiään totuutena liikoja perustelematta.

Demokratia on vaikea laji. Se vaatii tietoa ja keskustelua, kuuntelua ja päätösten pohdintaa ennen niiden tekemistä niin valtioiden välillä kuin kuntatasolla. Demokratian tunnusmerkkejä ovat kansalaisten poliittiset perusoikeudet ja päättäjien valinta vaaleilla.

Puolueet etsivät ihmisiä jotka haluavat, ettei demokratia huuhtoudu vanhojen aatteiden mereen.  Hyväksyttyä demokratian määritelmää ei näytä löytyvän, mutta jos tavoitteena on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, alkaa kuva kirkastua.

Sisko Korrensalo