Suomalaisilla mikroyrityksillä olisi paljon potentiaalia suoran viennin lisäämiseen. Tämä käy ilmi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tuoreesta Mikroyritysten tilastokatsauksesta.
Valtaosa suomalaisista yrityksistä on mikroyrityksiä, liki 96 prosenttia. Niissä työskentelee alle kymmenen työntekijää ja niiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa. Myös Euroopan unionissa mikroyritysten määrä on merkittävä, reilut 93 prosenttia yrityskannasta. EU:n tilastoja julkaisevan Eurostatin mukaan kymmenen viimeisimmän vuoden aikana lähes kolmannes EU-maiden positiivisesta nettotyöpaikkamuutoksesta on syntynyt mikroyritysten avulla.
Suomessa mikroyritykset painottuvat väestömäärään suhteutettuna pienempiin kuntiin ja maaseutumaisille alueille. Lapissakin mikroyritysten määrä korostuu. Niiden rooli on tärkeä elinvoiman ylläpitäjänä ja kehittäjänä erityisesti niissä kunnissa, joissa ei ole merkittävästi julkisen sektorin toimintaa tai suurempia yrityksiä.
Kymmenen vuoden aikajaksolla mikroyritysten liikevaihto ja henkilöstö on valtakunnallisesti tarkasteltuna vähentynyt, mutta palveluvienti on kasvanut tasaisesti koronavuosien notkahdusta lukuun ottamatta. Se on tällä hetkellä tavaravientiä suurempaa. Kartalla palveluvienti keskittyy kuitenkin läntiseen ja eteläiseen Suomeen. Eniten kasvaneita palveluviennin toimialoja ovat tukkukauppa, liikkeenjohdon konsultointi sekä ohjelmistot ja niihin liittyvä tietotaito. Lapissa EU-alueelle suuntautuva mikroyritysten palveluvienti painottuu länsirajalle. Tilastossa eniten euromääräistä palveluvientiä asukaslukuun suhteutettuna on Pellossa. Toisena tulee Tervola.
Lännestä voi myös katsoa mallia mikroyritysten vientiosuuksille. Kun Suomessa mikroyritykset tuottavat vain 3,9 prosenttia viennin kokonaisarvosta, on vastaava osuus Ruotsissa 14,6 prosenttia. Suomi sijoittuu EU-maiden joukossa tässä vertailussa häntäpään maiden joukkoon.
Vientimahdollisuuksien lisäämisessä ja yritystoiminnan kansainvälistämisessä olisi paljon työtä tehtävänä. Tarvitaan esimerkiksi lisää neuvontaa, koulutusta ja tukea sekä verkostoitumista.
Myös asenteissa on muokattavaa. Esimerkiksi Naton hankintakanavissa on tällä hetkellä vain alle 30 lappilaisyritystä. Tarjouspyynnöt eivät kilahda sähköpostiin odottaen, vaan Naton ja esimerkiksi YK:n kaltaiset toimijat edellyttävät hankintakanavissa mukana olemista.
Nato on listannut yhdeksän teknologista painopistealuetta, joista liiketoimintamahdollisuuksia voisi löytyä. Nato haluaa innovaatioita esimerkiksi tekoälyn, tietoverkkojen ja uusien materiaalien osalta. Natoa kiinnostaa ymmärrettävästi myös arktisissa olosuhteissa toimiminen.
Ei pidä unohtaa kotimaisiakaan tarpeita. Vuoden 2027 loppuun puolustusmenojemme osuus ennustetusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta pysyy kahdessa prosentissa. Tänä vuonna puolustusministeriö käyttää 6,2 miljardia euroa. Vajaa puolet summasta menee kalustokuluihin ja tuotekehitykseen.
Meidän tulisi olla parempia myymään tuotteitamme ja osaamistamme. Liiallinen arkuus tai nöyristely ei tuo hyvää lopputulosta. Lapissakin on paljon sellaista osaamista ja tuotantoa, jolla olisi kysyntää muualla maailmassa.
Suomessa tarvitaan potkua myös yritysten perustamisaktiivisuuteen. Maailmanpankin tilastojen mukaan vuosittain maassamme perustetaan vain 4,3 yritystä tuhatta työikäistä kohden – häviämme tässä muun muassa muille Pohjoismaille. Yrittäjyyteen kannustavan ilmapiirin lisäksi tarvitaan lisäksi yrittäjyyskasvatusta. Sitä on osaltaan luvassa Kemijärvellä, missä perjantaina järjestetään perinteinen Yrittäjäpäivä. Sen aikana korostuu yrittäjyyden merkitys ja mahdollisuudet. Hienoa on sekin, että tapahtumassa palkitaan vuoden positiivisin yrittäjä.