Kolumni
Tilaajille

Mikä meidät pysäyttää?

Muistan tarkasti sen talviaamun Kolarin kodissa, kun kuulimme radiosta Ruotsin pääministeri Olof Palmen kuolleen. Joku oli ampunut naapurissa, aivan meidän lähellä, pääministerin keskellä katua. Ei niin kuulu käydä. Koko päivän istuimme katsomassa kaikki ne uutiset, jotka meidän ja Ruotsin televisiosta tuli. Ihmisten suru oli aito ja käsittämätön. Nyt kuuntelin suorana vanhan surman tuoreimmat käänteet. Enää en jaksanut murhaajan selviämisestä erityisesti kiinnostua. Hurjinta on, että surman on tunnustanut tehneensä 138 ihmistä.

Amerikassa olin muutama vuosi aiemmin ollut vaihto-oppilaana, kun presidentti Reagan yritettiin tappaa. Se jäi vain yritykseksi. Vieläkin muistan sen pelottavan tunteen, joka jäi meidän kaikkien Elk River High Schoolin oppilaiden mieliin, kun kuulutus presidentin ampumisesta kuului luokkiin. Hän oli maan presidentti, vaikka olin vain käymässä.