Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Mihin työ­mark­ki­na­po­li­tiik­ka on me­nos­sa?

Hallitus on osoittanut ymmärtämättömyyttä työmarkkinoita kohtaan. Uusimpana on työntekijä- ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto.

Vähennysoikeus on kannustanut sekä työntekijöitä että työnantajia järjestäytymään järjestöihinsä. Se on edistänyt työmarkkinaosapuolten neuvotteluja ja työehtosopimuksia. Järjestelmä on taannut yrityksille yhdenvertaisia kilpailuolosuhteita ja työntekijöille työehtosopimusten turvaavia työehtoja.

Suomessa työehtosopimusten kattavuus oli 88,8 prosenttia 2021. Se on osittain johtunut laissa säädetystä työehtosopimusten yleissitovuudesta. Ilman sitä sopimusten piirissä yksityisellä sektorilla olisi vain 64 prosenttia. Nyt on vaara, että työehtosopimusten kattavuus laskee.

Kirjoittaja kritisoi Petteri Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikkaa.
Kirjoittaja kritisoi Petteri Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikkaa.
Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

EU:n perussopimus ja direktiivit velvoittavat jäsenvaltiot edistämään työehtosopimusneuvotteluja ja työehtosopimusten kattavuutta. Sen katsotaan edistävän työntekijöiden oikeutta oikeudenmukaiseen palkkaan, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason.

Vähimmäispalkkadirektiivin asettama tavoite työehtosopimusten kattavuudelle on vähintään 80 prosenttia. Tavoitteen velvoittavuutta korostaa se, että tason alittuessa jäsenvaltion tulisi ryhtyä toimiin kattavuuden parantamiseksi.

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan työmarkkinaosapuolten välisellä vuoropuhelulla on keskeinen asema sosiaalisten oikeuksien vahvistamisessa sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä. Kasvuahan hallitus sanoo tavoittelevansa.

Poistamalla jäsenmaksun vähennysoikeuden hallitus mitätöi valtaosan veron kevennyksestä pieni- ja keskituloisilta, jotka ovat ammattiliittojen jäseniä. Näin hallitus kannustaa palkansaajia eroamaan ammattiliitoistaan. Haluaako oikeistohallitus tarkoituksella heikentää työntekijöiden järjestäytymistä?

EU suosittelee ammattiliittojen aseman vahvistamista, niiden toiminnan helpottamista työpaikoilla sekä työntekijöiden kannustamista liittymään ammattiliittoihin. Suosituksiin kuuluu myös se, että mahdollistetaan rahoitustuki työntekijä- ja työnantajaliitoille. Jäsenmaksut ovat keskeinen tukimuoto. Suomi erkaantuu eurooppalaisesta työmarkkinaolojen kehittämisen tiestä.

Kari Kannala