Joka härillä ajaa, se häristä puhuu. Olen tehnyt pitkän urani lehtorina Meri-Lapissa ammatillisen koulutuksen saralla. Minua puhuttaa aluehallituksen päätökset (18.10.) koulutuksen kannalta.
Myös koulutuskenttä on vaarassa, jos Mehiläinen Länskän alueen valtuustoissa demokraattisesti solmittu sopimus puretaan 2025. Ulkoistuksen keston piti olla 15 vuotta. Toiminta alkoi 2018 kesäkuussa. Nyt Lapin hyvinvointialue on amputoimassa koulutuksesta vahvimman alan, terveys- ja hoitopuolen.
Alueellamme toimiva Lapin ammattikorkeakoulu kouluttaa hoitajia, terveydenhoitajia, sosionomeja ja muita vastaavia. Opisto kouluttaa puolestaan muun muassa lähihoitajia. Valmistuneet työllistyvät omalle alueelle, jossa on ympärivuorokautista hoitoa tarjoava keskussairaala.
Jos aluevaltuusto päätyy samaan lopputulemaan kuin aluehallitus, hakijamäärät tulevat todennäköisesti laskemaan koulutuksiin. Jo valmistuneet eivät välttämättä enää hakeudu alueen keskussairaalaan, jos jatkosta ei ole tietoa. Mahdollinen perhekin kannattaa perustaa toiselle alueelle epävarmassa maailmassa.
Kuriositeettina on vielä se, että alueellamme koulutettavat insinöörit ja muut teknisen puolen nuoret opiskelijat ovat usein juuri hoitopuolen opiskelijoiden kumppaneita. Tämä näkyy työssäni 30 vuoden ajalta. Suomessa ja varsinkin Lapissa on opiskelualat hyvin perinteisesti jakaantuneet eli segregoituneet.
Tulevat päätökset voivat vaikuttaa siten myös alueen muihin koulutuksiin hakeutumiseen.
Lapin aluehallituksen ja -valtuuston päättäjät ovat isojen kysymysten äärellä. Nyt tapetilla olevat ratkaisut vaikuttavat koko Lapin tulevaisuuteen, mutta varsinkin meille rahaa ja hyvinvointia tuottavassa teollisuuskeskittymässä Meri-Lapissa.
Kirjoittaja on lehtori ja Tornion kaupunginvaltuutettu (KokoTornio-valtuustoryhmä).