Olen ollut puolentoista vuoden ajan kahden mediatieteellisen some-keskustelun aiheena, joihin on osallistunut hämmentävän paljon kirjoittajia.
Elokuvaohjaaja Jean-Luc Godard oikeastaan aloitti sosiaalisen median Mosambikin projektillaan 1977–1978. Projektin tarkoitus oli auttaa Mosambikin hallitusta rakentamaan paikallinen Yleisradio. Vain pieni osa väestöstä oli tuolloin katsonut televisiota tai elokuvia.
Hankkeen idea oli, että kaikille mosambikilaisille annetaan mahdollisuus tuottaa sisältöä "Mosambikin yleisradioon" opettamalla heille elokuvavälineistön käyttöä. Godardin projekti, joka epäonnistui, aloitti somen, johon jokainen suomalainen ja mosambikilainen voi tuottaa sisältöä. Godard on TikTokin isä.
Omalla kohdallani ensimmäinen mediakohu liittyi loppuvuodesta 2023 ohjaamaani Lauri Törhösen väitöskirjaan, jolla pyrittiin tuomaan työelämälähtöisyyttä mediatutkimukseen. Törhönen on elokuvaohjaaja, joka on saanut kaksi elokuvan valtionpalkintoa. Hänen väitöskirja on Suomen digitaalisesti ladatuin 35 817 latauksella. Sen arvostelu on vielä kesken.
Toinen kohu liittyi kansalaisaktivismia käsitelleeseen luentosarjaan. Aloitusluento alkoi keskustelulla, jossa olivat mukana lisäkseni kaksi kutsuttua luennoitsijaa. Mediataiteilija Teijo Pellinen esitteli Northern Luminance-hankkeessa tuotettuja animaatoita osana hankkeen tiedotusta ja taiteilija Sini Kunnas Brittiläisen kansainyhteisön Samoa-projektia. Oma roolini oli kommentoida animaatioita, jotka ovat rakennettuja tekstikollaaseja, joissa sanat lipuvat toistensa päältä – yksi niistä Godardista.
Roolini oli havainnollistaa Sigmund Freudin teosta Arkielämämme psykopatologiaa animaatioiden tulkinnassa kertomalla, mitä minulle tulee mieleen niistä ja peilaamalla psykoanalyyttisesti, miten ne liittyvät kansalaisaktivismiin eri aikoina ja nykyisessä sotapsykoosissa. Miksi rauhanliikettä ei ole pro-Ukraina liikkeen rinnalla näkyvästi niin kuin vaikka hipeillä oli suhteessa Vietnamiin. Miksi toisin ajattelu on kaventunut? Luento keskeytettiin, kun olimme siirtymässä Rosa Luxemburgiin ja Äänislinnaan.
Luento, jossa oli noin 20 kuuntelijaa ja 30 verkossa, saavutti meistä riippumattomien bootleg-taltiointien kautta surrealistisesti editoituna 27 000 katsojaa. Asia välittyi heti myös medialle ja luennosta tehtiin skandaali.
Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tieteen vapauteen kuuluu sen harjoittajan oikeus valita tutkimusaiheensa ja menetelmänsä. Työtuomioistuin on todennut, että myös taiteessa tulee vallita ilmaisun ja menetelmien vapaus, joka osaltaan edistää ja monipuolistaa yhteiskunnallista keskustelua.