Matti Mattsson on jo valittu Suomen olympiajoukkueeseen Pariisiin puolustamaan 200 metrin rintauinnin olympiapronssia. On mahdollista, että hänen kanssaan olympiamitaleista loppukesän olympialaisissa kisaa kiinalainen Qin Haiyang, joka viime vuonna ui 200 metrin rintauinnin maailmanennätyksen 2.05,48.
Qin Haiyang on yksi niistä 23 kiinalaisesta uimarista, jotka antoivat urheilussa kiellettyä sydänlääke trimetatsidiinia sisältäneen dopingtestinäytteen Shijiazhuangissa vuodenvaihteessa 2020–2021 pidetyissä kisoissa.
New York Times ja saksalainen ARD paljastivat huhtikuussa, että kaikkien uimarien annettiin jatkaa kilpailemista. Wada olisi voinut valittaa Kiinan antidopingtoimikunnan päätöksestä Urheilun kansainvälisen välitystuomioistuimeen Casiin, muttei tehnyt niin.
Wada hyväksyi myöhemmin kiinalaisten itse tekemänsä selvityksen väitteet, että sydänlääkkeen määrät dopingtestinäytteissä olivat hyvin pieniä ja että uimarit saivat kiellettyä ainetta elimistöönsä tahattomasti. Kiinalaisselvityksen mukaan uimarien käyttämän hotellin ravintolan keittiön ilmastointilaitteesta, maustesäiliöstä ja viemäristä olisi löydetty pieniä jäämiä trimetatsidiinia.
Tapaus nostaa esiin nykyisen antidopingjärjestelmän kipupisteet.
Nykyinen globaali dopingvalvonta perustuu Wadan globaaleihin sääntöihin, mutta sääntöjä panevat toimeen paikalliset toimijat ja kansainväliset lajiliitot. Viime vuosikymmenellä Venäjällä nähtiin, mitä voi tapahtua, kun autoritaarinen valtio pitää huippu-urheilumenestystä niin tärkeänä, että on valmis järjestelmälliseen dopingin käyttöön.
New York Timesin ja ARD:n uutisista ilmenee, että Shijiazhuangissa vuodenvaihteessa 2020–2021 testatuista 39 kiinalaisuimarista 23 kärysi trimetatsidiinista. Näin suuri osuus antaa aiheen epäillä laajamittaista dopingin käyttöä, jollaista Kiinan uinnista paljastui jo 1990-luvulla.
– Järjestelmä perustuu siihen, että kaikki valtiot ovat sitoutuneet puhtaan urheilun edistämiseen. Jos ja kun löytyy valtioita, jotka eivät sitoudu tähän, se on tosi iso haaste tälle järjestelmälle. Tosin Venäjällä paljastuneen valtiojohtoisen dopingin myötä säännöstöä on kehitetty, Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin pääsihteeri Teemu Japisson sanoo.
Yksi suuri kysymys on, miksi Wada on hyväksynyt kiinalaisten selitykset ja jopa tulkinnut, että positiivisten testitulosten suuri määrä tukisi teoriaa hotelliravintolan kautta tapahtuneesta altistumisesta.
– Ei ollut pelkästään ollut kyse siitä, ettei mikään todiste viitannut dopingiin, vaan siitä, että kaikki käytettävissä ollut todistusaineisto tuki teoriaa saastumisestaWada perustelee toimintaansa.
Tällaiset väitteet siirtävät katseen Wadan rahoitus- ja hallintomalliin. Wadan rahoituksesta puolet tulee urheiluliikkeeltä ja puolet valtioilta.
Hallintomalli syntyi käytännöllisenä ratkaisuna Wadan perustamisvaiheen rahapulaan viime vuosituhannen lopulla. Rahoitus ja hallituspaikat jaettiin puoliksi Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n ja hallitusten välillä.
Japisson myöntää, että Wadan rahoitus- ja hallintomalli sisältää riskejä.
– Toisaalta on aivan välttämätöntä, että urheiluliike on sitoutunut dopingvalvontaan. Urheiluliike ja valtiot ovat luontevia rahoittajia, eikä vaihtoehtoisten hallinto- ja rahoitusrakenteiden löytäminen ole helppoa. Rahoituksen pitää olla täysin avointa ja riittävän pitkäjänteistä. Wadan operatiivisen toiminnan pitää olla täysin riippumatonta.
Matti Mattsson ei halunnut kommentoida aihetta STT:lle.
